Vaalit

Vuoden 2022 valtiopäivävaalit järjestetään Ruotsissa sunnuntaina 11. syyskuuta 2022. Näissä vaaleissa valitaan kansanedustajat Ruotsin valtiopäiville vaalikaudeksi 2022–2026. Samalla pidetään myös yleiset kunnan- ja aluevaltuustovaalit.

Valtiopäivien tehtävänä on päättää laeista ja valtion rahojen jakamisesta (valtion budjetista), johtaa ulko- ja puolustuspolitiikkaa, työskennellä EU-asioiden parissa ja valvoa hallitusta. Valtiopäivät valitsee pääministerin ja hyväksyy hallituksen.

Hallitus johtaa Ruotsia ja huolehtii siitä, että valtiopäivien päätökset toimeenpannaan. Enemmistön saamiseksi valtiopäivillä puolue tai useampi keskenään yhteistyötä tekevä puolue tarvitsee yhteensä 175 valtiopäiväedustajaa (paikkaa). Ruotsia johtaa hallitus, jossa ovat mukana Socialdemokraterna (sosiaalidemokraatit) ja Miljöpartiet (ympäristöpuolue). Kyseessä on vähemmistöhallitus, koska alle puolet valtiopäiväedustajista kuuluu näihin puolueisiin. Ehdotusten läpisaamiseksi ne tarvitsevat tukea yhdeltä tai useammalta muulta puolueelta. Ruotsin hallitus muodostuu pääministeristä ja 23 ministeristä. Pääministerinä on sosiaalidemokraattien Stefan Löfvén.

Valtiopäivillä on 349 valtiopäiväedustajaa, jotka edustavat eri puolueita ja tulevat maan eri osista vaalipiirien asukasmäärien perusteella. Valtiopäivillä on edustettuina kahdeksan puoluetta: Socialdemokraterna (Sosiaalidemokraatit) (113), Moderaterna (Maltillinen kokoomus) (83), Sverigedemokraterna (Ruotsidemokraatit) (45), Miljöpartiet (Ympäristöpuolue) (24), Centerpartiet (Keskustapuolue) (22), Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (21), Liberalerna (Liberaalit) (19) ja Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (16). Valtiopäivillä on lisäksi kuusi valtiopäiväedustajaa, jotka ovat eronneet puolueestaan ja ovat nyt ilman puoluetta. Västerbottenilla on tällä hetkellä kymmenen valtiopäiväedustajaa, joista viisi edustaa sosiaalidemokraatteja, yksi ympäristöpuoluetta, yksi keskustapuoluetta, yksi maltillista kokoomusta ja yksi vasemmistopuoluetta. Västerbottenin kymmenes valtiopäiväedustaja on eronnut puolueestaan ja on nyt ilman puoluetta.

Lisätietoa valtiopäivistä ja sen työskentelystä on valtiopäivien verkkosivustolla (Linkki toiselle verkkosivustolle, joka on ruotsinkielinen. Linkki toiselle sivustolle.)

Kunta huolehtii siitä, että kuntalaisten saatavilla ovat lasten päivähoito ja hoiva, esikoulu, peruskoulu, lukiokoulu ja erityiskoulu. Kunnan tulee myös järjestää kunnallista aikuiskoulutusta, ruotsinopetusta maahanmuuttajille (SFI) ja sosiaalipalvelut. Kunnan on annettava hoitoa ja hoivaa iäkkäille ja toimintarajoitteisille henkilöille. Kunnan tulee myös huolehtia kaupunki- ja uudisrakennussuunnittelusta sekä siitä, että asuntoja on riittävästi. Kunnan on huolehdittava terveyden- ja ympäristönsuojelusta, puhtaanapidosta ja jätehuollon tarjoamisesta. Kunta vastaa pelastustoimesta sekä vesi- ja viemärihuollon järjestämisestä kaikkiin asuntoon. Kunnassa on myös oltava kirjasto, josta kuntalaiset voivat lainata ilmaiseksi muun muassa kirjoja ja lehtiä.

Kaikki muut kuin edellä mainitut asiat ovat kunnalle vapaaehtoisia. Kunnan toimesta tarjolla on urheilukenttiä, uimahalleja, kulttuurikoulu, museo ja paljon muuta,

Kuntaa johtaa kunnanvaltuusto. Sosiaalidemokraateilla on ehdoton enemmistö Skellefteån kunnanvaltuustossa. Kunnanvaltuustossa on 65 kunnanvaltuutettua kahdeksasta poliittisesta puolueesta: sosiaalidemokraateilla 34 paikkaa, kokoomuksella 6 paikkaa, keskustapuolueella 6 paikkaa, vasemmistopuolueella 6 paikkaa, liberaaleilla 5 paikkaa, ympäristöpuolueella 4 paikkaa, kristillisdemokraateilla 2 paikkaa ja ruotsidemokraateilla 2 paikkaa.

Maakäräjät vastaa siitä, että Västerbottenin asukkaat saavat tarvitsemansa terveyden- ja sairaanhoidon.
Västerbottenin läänissä on kolme sairaalaa: Norrlands universitetssjukhus, Skellefteå lasarett ja Lycksele lasarett. Maakäräjillä on terveyskeskuksia läänin kaikissa kunnissa. Joillain paikkakunnilla on myös yksityisiä terveyskeskuksia. Maakäräjien tehtävänä on myös edistää koko väestön hyvää hammasterveyttä. Folktandvårdenin kautta saa yleishammashoitoa koko läänissä sekä myös erikoishammashoitoa. Läänin kaikille lapsille ja nuorille tarjotaan säännöllisesti terveyttä edistävää hammashoitoa.

Maakäräjät vastaa myös kuntien välisestä ja läänien rajat ylittävästä bussiliikenteestä. Lisäksi maakäräjät rahoittaa alueen junaliikennettä.

Maakäräjiä johtaa aluevaltuusto, jossa on 71 jäsentä. Kahdeksan poliittista puoluetta ovat edustettuina aluevaltuustossa: sosiaalidemokraatit 30 paikkaa, maltillinen kokoomus 9 paikkaa, vasemmistopuolue 9 paikkaa, keskustapuolue 6 paikkaa, liberaalit 6 paikkaa, kristillisdemokraatit 4 paikkaa, ympäristöpuolue 4 paikkaa ja ruotsidemokraatit 3 paikkaa. Sosialidemokraatit johtavat maakäräjiä vasemmistopuolueen tuella.

Lisätietoa maakäräjistä ja aluevaltuustosta löydät maakäräjien verkkosivustolta (Linkki toiselle verkkosivustolle, joka on ruotsinkielinen. Linkki toiselle sivustolle.)

Europarlamenttivaaleilla valitaan Ruotsin edustajat Euroopan parlamenttiin. Sinulla on äänioikeus europarlamenttivaaleissa, jos olet Ruotsin kansalainen tai jos olet tai olet ollut kirjoilla Ruotsin väestörekisterissä. Äänioikeus on myös kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisilla, jotka ovat merkittyinä Ruotsin väestörekisteriin ja jotka ovat ilmoittautuneet äänestysluetteloon.

Europarlamenttivaalit

Europarlamenttivaaleissa koko maa muodostaa yhden vaalipiirin ja äänikynnys on sama kuin valtiopäivävaaleissa (4 %). Euroopan parlamentissa on tällä hetkellä ruotsalaisia jäseniä yhdeksästä puolueesta: Socialdemokraterna (5), Miljöpartiet (4), Moderaterna (3), Liberalerna (2), Sverigedemokraterna (2), Centerpartiet (1), Vänsterpartiet (1), Kristdemokraterna (1) ja Feministiskt initiativ (1).

Euroopan parlamentti (epävirallisesti myös europarlamentti) on ainoa EU-kansalaisten suorilla vaaleilla valitsema EU-toimielin. Sen päätehtävänä on päättää uusista laeista, EU:n budjetista sekä hyväksyä Euroopan komissio ja valvoa sitä. Parlamentin pyrkimyksenä on myös edistää demokraattista päätöksentekoa Euroopassa ja tukea taistelua demokratian, sananvapauden ja oikeudenmukaisten vaalien puolesta ympäri maailman.
Euroopan parlamentin 751 jäsenestä 20 on Ruotsista. Parlamentin jäsenten tehtävänä on edustaa EU-kansalaisten etuja, kun EU säätää lakeja. Parlamentin tulee myös valvoa, että EU:n muut toimielimet toimivat demokraattisesti.

Euroopan unioni (EU) sai alkunsa toisen maailmansodan jälkeen, ja ajatuksena oli tuolloin, että kun maat käyvät toistensa kanssa kauppaa, ne tulevat taloudellisesti riippuvaisiksi toisistaan ja välttävät tämän vuoksi konflikteja ja sotimista. EU onkin tuonut yli puoli vuosisataa rauhaa, vakautta ja hyvinvointia, mikä on parantanut monien elinoloja Euroopassa.

Ihmiset voivat matkustaa vapaasti suurimmassa osassa maanosaamme. Myös asuminen ja työskentely muissa EU-maissa on entistä helpompaa. ”Sisämarkkinoiden” ansiosta palvelut, raha ja ihmiset voivat liikkua unionissa vapaasti. EU:ssa on myös erilaisia tukiohjelmia koulutuksen ja kulttuurin aloilla, kuten Erasmus, joka antaa eurooppalaisille nuorille mahdollisuuden opiskella, suorittaa ammatillisia opintoja, tehdä vapaaehtoistyötä tai hankkia työkokemusta ulkomailla.

Suurimmassa osassa EU:n jäsenmaita on käytössä yhteinen valuutta eli euro, jonka tarkoituksena on helpottaa maiden välistä kaupankäyntiä ja matkustamista. Ruotsi ei ole mukana euroyhteistyössä. EU noudattaa yhteistä linjaa myös, kun se myöntää kehitysapua kolmansille maille, seuraa ihmisoikeuskysymyksiä, asettaa pakotteita kolmansille maille, jotka rikkovat ihmisoikeuksia tai yleisesti tunnustettuja kansainvälisiä sääntöjä, sekä hoitaa kauppasuhteita EU:n ulkopuolisiin maihin.

Hjälp oss förbättra webbplatsen!

Om du inte hittar informationen du sökte efter, klicka på nej-knappen nedan och skicka oss ett meddelande om vad som saknas.

Senast uppdaterad: