Kunniaan liittyvä väkivalta

BRIS

Bris on järjestö, joka tukee kaltoin kohdeltuja lapsia ja pyrkii tekemään yhteiskunnasta paremman lapsille. Jos olet enintään 18-vuotias, voit soittaa Brisiin nimettömästi ja puhua Brisin kuraattorin kanssa. Bris maksaa puhelun, eikä puhelinlaskussasi koskaan näy, että olet soittanut Brisille. Kaikilla Brisin kuraattoreilla on vaitiolovelvollisuus.

Lapsille: puhelinnumero 116 111 (avoinna ympäri vuorokauden), chatti (Linkki toiselle verkkosivustolle) Linkki toiselle sivustolle. tai sähköposti (Linkki toiselle verkkosivustolle) Linkki toiselle sivustolle.

Aikuisille: puhelinnumero 077-150 50 50 (avoinna arkipäivisin klo 9–12, puhelu maksaa tavallisen puhelun hinnan)

Verkkosivusto: www.bris.se (Linkki toiselle verkkosivustolle) Linkki toiselle sivustolle.

Elektra

Elektra on järjestö, joka tekee työtä kunniaan liittyvän sorron ja väkivallan alla elävien tyttöjen ja poikien parissa. Elektra voi antaa uhreille tukea, ja se tekee myös ennaltaehkäisevää työtä pyrkimällä vaikuttamaan asenteisiin kunniakontekstissa elävien nuorten keskuudessa. Elektraan voivat ottaa yhteyttä sekä tytöt että pojat.
Verkkosivusto: Elektra Linkki toiselle sivustolle.

TRIS

TRIS – tjejers rätt i samhället on järjestö, joka pyrkii ennaltaehkäisemään kunniaan liittyvää sortoa ja väkivaltaa. TRISin työntekijöillä on monen vuoden kokemus ja erinomainen osaaminen työskentelystä myös älyllisesti toimintarajoitteisten nuorten parissa, jotka ovat joutuneet kunniaan liittyvän sorron tai väkivallan kohteeksi. TRISiin voivat soittaa apua etsivät nuoret, naiset ja HBTQ-henkilöt. Päivystystoiminta on suunnattu kaikille koko maassa: niin ammattihenkilöstölle kuin yksityishenkilöille, jotka tarvitsevat neuvoja ja tukea. TRISin organisaatiossa on käynnissä monia tuloshakuisia ja ennalta ehkäiseviä projekteja. Ne tarjoavat ammattihenkilöstölle neuvontapalveluja yksittäisissä tapauksissa ja koulutuksia.

TRIS tarjoaa myös tilapäistä asumista / turva-asunnon yli 18-vuotiaille naisille, joilla on tai ei ole lievä älyllinen kehitysvamma, yli 18-vuotiaille pariskunnille ja mukana seuraaville lapsille, jotka joutuvat tai ovat vaarassa joutua kunniaan liittyvän väkivallan, uhkailun tai sorron uhriksi. TRIS voi ottaa vastaan myös HBTQ-henkilöitä, jotka ovat joutuneet tai ovat vaarassa joutua kunniaan liittyvän väkivallan tai sorron kohteeksi. Asuntopaikkoihin liittyvissä asioissa ota yhteyttä TRISiin alla näkyvään puhelinnumeroon tai sähköpostiosoitteeseen.

Päivystyspuhelin on avoinna arkipäivisin klo 10.00–16.00: 010-255 91 91
Sähköpostiosoite: info@tris.se
Verkkosivusto: www.tris.se (Linkki toiselle verkkosivustolle, joka on ruotsinkielinen) Linkki toiselle sivustolle.

Milloin?

Kun lapsi/nuori

• joutuu tai on vaarassa joutua väkivallan ja uhkailun kohteeksi perheensä/sukunsa taholta
• pelkää perhettään/sukuaan.

Tämä voi ilmetä seuraavasti:

vatsakivut, keskittymisvaikeudet, väsymys, univaikeudet ja alakuloisuus.

Miten toimin?

Lain nojalla saat tavata nuorta muutaman kerran ottamatta yhteyttä huoltajaan. Kyseessä on tällöin förlängd förhandsbedömning (pidennetty ennakkoarviointi), joka toteutetaan, jotta suojelun tarve voidaan arvioida riittävän kattavasti. Osoita ymmärrystä sille, että nuori haluaa tavata paikassa, jossa kukaan hänen tuttunsa ei voi nähdä, että hän tapaa sosiaalitoimiston työntekijän.

Kysy nuorelta hänen

• aikatauluistaan, kanssakäymisestään muiden ihmisten kanssa, vapaa-ajan aktiviteeteistaan, kotitöistään ja tulevaisuuden suunnitelmistaan
• mahdollisuuksistaan ja tilaisuuksistaan vaikuttaa omaa elämäänsä
• mahdollisuudestaan yksityiselämään (matkapuhelimen, laukkujen, päiväkirjan jne. kontrollointi).

Mutta kun tapaat nuoren, älä kysy liian laajoja kysymyksiä, kuten:

Kerro elämästäsi, millaista sinulla on kotona, saatko tehdä asioita, joita haluat jne.

Esitä yksinkertaisia/lyhyitä kysymyksiä. Älä käytä kysymyksissä käsitettä ”kunniaan liittyvä väkivalta”. Se, miten nuori ymmärtää ja tulkitsee käsitteen, voi vaihdella suuresti.

Vastauksia, jotka viittaavat siihen, että nuoreen voi kohdistua kunniaan liittyvää väkivaltaa:

• täytyy noudattaa erittäin tarkasti määrättyjä aikoja, esimerkiksi kotiin tulee mennä välittömästi koulun jälkeen
• ei saa valita itse, mitä pukee päällensä
• täytyy pukeutua tietyllä tavalla
• ei saa viettää aikaa poikien/tyttöjen kanssa
• ei saa viettää aikaa ystävien kanssa vapaa-ajalla
• ei ole mitään vapaa-ajan aktiviteetteja
• ei saa osallistua koulussa tiettyihin oppiaineisiin ja aktiviteetteihin, kuten liikuntaan, retkille ja luokkaretkille
• paljon vastuuta kotona koulutyön kustannuksella
• uhkaillaan ja/tai pahoinpidellään
• uhataan lähettää takaisin kotimaahan
• perheen/suvun kontrolloima/vainoama
• ei saa valita poika-/tyttöystäväänsä itse

Ja jos...

• tiedetään, että perheessä/suvussa on aiemmin esiintynyt väkivaltaa tai uhkailuja, jotka liittyvät kunniaväkivaltaan
• vanhemmat/sisarukset kontrolloivat nuoren matkapuhelinta ja henkilökohtaisia tavaroita
• nuori on kuullut menevänsä kihloihin tai naimisiin
• nuori ei saa mahdollisuutta keskustella jatko-opinnoista.

Huomioi tällöin seuraava:

• Tapaa nuori yksin ja kuuntele, mitä hänellä on sanottavanaan.
• Suhtaudu nuoren kertomaan luottavaisesti. Muista, että nuorta ajaa voimakas motivaatio, sillä hän on uskaltanut antaa signaalin tilanteesta. Valehtelemisesta on saattanut muodostua tapa selviytyä arjesta perheen/suvun kanssa. Älä ilmaise epäluuloa, vaikka kaikki ei vaikuttaisi aivan täysin täsmäävän.
• Anna nuorelle emotionaalista tukea.
• Ole varovainen ratkaistessasi ongelmaa nuoren verkoston kanssa.

Ota yhteyttä konsultaatiotiimiin neuvojen ja tuen saamiseksi:

Yhteyshenkilöt: Ida Evesäter, Madelene Davidsson Karlsson, Åsa Lööv Wesslund ja Åsa Andersson – Skellefteån kunnan yksilö- ja perhehuolto (Individ- och familjeomsorgen), puh. 0910-73 50 00.

Milloin?

Kun lapsi/nuori

• joutuu tai on vaarassa joutua väkivallan ja uhkailun kohteeksi perheensä/sukunsa taholta
• pelkää perhettään/sukuaan.

Tämä voi ilmetä seuraavasti:

vatsakivut, keskittymisvaikeudet, väsymys, univaikeudet ja alakuloisuus.

Miten toimin?

Mentori keskustelee oppilaan kanssa ja käsittelee tapausta yhdessä oppilasterveydenhuollon tai muun asiantuntijahenkilöstön kanssa.

Oppilaalta kysytään hänen

• aikatauluistaan, kanssakäymisestään muiden ihmisten kanssa, vapaa-ajan aktiviteeteistaan, kotitöistään ja tulevaisuuden suunnitelmistaan
• mahdollisuuksistaan ja tilaisuuksistaan vaikuttaa omaa elämäänsä
• mahdollisuudestaan yksityiselämään (matkapuhelimen, laukkujen, päiväkirjan jne. kontrollointi).

Kun tapaat nuoren, älä kysy liian laajoja kysymyksiä, kuten:

Kerro elämästäsi, millaista sinulla on kotona, saatko tehdä asioita, joita haluat jne.

Esitä yksinkertaisia/lyhyitä kysymyksiä. Älä käytä kysymyksissä käsitettä ”kunniaan liittyvä väkivalta”. Se, miten nuori ymmärtää ja tulkitsee käsitteen, voi vaihdella suuresti.

Vastauksia, jotka viittaavat siihen, että nuoreen voi kohdistua kunniaan liittyvää väkivaltaa:

• täytyy noudattaa erittäin tarkasti määrättyjä aikoja, esimerkiksi kotiin tulee mennä välittömästi koulun jälkeen
• ei saa valita itse, mitä pukee päällensä
• täytyy pukeutua tietyllä tavalla
• ei saa viettää aikaa poikien/tyttöjen kanssa
• ei saa viettää aikaa ystävien kanssa vapaa-ajalla
• ei ole mitään vapaa-ajan aktiviteetteja
• ei saa osallistua koulussa tiettyihin oppiaineisiin ja aktiviteetteihin, kuten liikuntaan, retkille ja luokkaretkille
• paljon vastuuta kotona koulutyön kustannuksella
• uhkaillaan ja/tai pahoinpidellään
• uhataan lähettää takaisin kotimaahan
• perheen/suvun kontrolloima/vainoama
• ei saa valita poika-/tyttöystäväänsä itse

Ja jos...

• tiedetään, että perheessä/suvussa on aiemmin esiintynyt väkivaltaa tai uhkailuja, jotka liittyvät kunniaväkivaltaan
• vanhemmat/sisarukset kontrolloivat oppilaan matkapuhelinta ja henkilökohtaisia tavaroita
• nuori on kuullut menevänsä kihloihin tai naimisiin
• estetään mahdollisuus jatkaa opintoja eteenpäin.

Huomioi tällöin seuraava:

• Tapaa oppilas yksin ja kuuntele, mitä hänellä on sanottavanaan.
• Suhtaudu oppilaan kertomaan luottavaisesti. Muista, että oppilasta ajaa voimakas motivaatio, sillä hän on uskaltanut antaa signaalin tilanteesta. Valehtelemisesta on saattanut muodostua tapa selviytyä arjesta perheen/suvun kanssa. Älä ilmaise epäluuloa, vaikka kaikki ei vaikuttaisi aivan täysin täsmäävän.
• Anna emotionaalista tukea.
• Ole varovainen ratkaistessasi ongelmaa oppilaan verkoston kanssa.

Ota yhteyttä konsultaatiotiimiin neuvojen ja tuen saamiseksi:

Yhteyshenkilöt: Ida Evesäter, Madelene Davidsson Karlsson, Åsa Lööv Wesslund ja Åsa Andersson – Skellefteån kunnan yksilö- ja perhehuolto (Individ- och familjeomsorgen), puh. 0910-73 50 00.

Väkivaltaa esiintyy kaikissa yhteiskuntaryhmissä ja ikäluokissa. Ei voida sanoa, että väkivalta koskee vain tietyntyyppisiä ihmisiä tai ihmissuhteita. Ruotsissa on rikos käyttää väkivaltaa kumppaniaan kohtaan.

Kun henkilö käyttää väkivaltaa parisuhdekumppaniaan kohtaan, hän tavoittelee valtaa ja kontrollia toisesta ihmisestä. On tavallista, että väkivallan tekijä yrittää hallita ja kontrolloida kumppaniaan, ennen kuin hän ryhtyy käyttämään fyysistä väkivaltaa. Väkivallalla on taipumus lisääntyä ja muuttua vakavammaksi ajan myötä, jos suhde jatkuu.

Lähisuhdeväkivallan määritelmä

Lähisuhdeväkivallalle on ominaista, että väkivallan uhrilla on läheinen suhde ja usein myös vahva tunneside väkivallan tekijään. Tämä vaikeuttaa vastustamista ja poislähtemistä. Väkivalta tapahtuu yleensä sisätiloissa uhrin omassa asunnossa. Sen vakavuus ja rajuus lisääntyvät yleensä sitä mukaa mitä kauemmin suhde kestää.

Lähisuhdeväkivallan käsite kattaa kaiken väkivallan, joka tapahtuu keskenään läheisessä suhteessa olevien ihmisten kesken. Se käsittää sekä heterosuhteet että samaa sukupuolta olevien suhteet, sisarussuhteet ja muut perhe- ja sukulaisuussuhteet.

Henkinen väkivalta

Henkinen väkivalta voi olla monia eri asioita ja vaikuttaa suuresti väkivallan kohteen hyvinvointiin. Jos sinuun kohdistuu usein kritisointia, kyseenalaistamista, loukkauksia tai alentuvaa kohtelua, voit tulla epävarmaksi itsestäsi ja omista ajatuksistasi ja sanoistasi. Voit jopa alkaa uskoa, että kumppanisi puheet ovat totta ja että olet syyllinen suhteessanne syntyviin konflikteihin tai riitoihin, ja/tai alkaa tehdä, mitä kumppanisi haluaa, välttääksesi riitoja, uhkauksia ja/tai väkivaltaa.

Henkistä väkivaltaa on myös esimerkiksi se, jos kumppanisi uhkaa riistää henkensä, jos lähdet suhteesta. Hän voi myös uhata vahingoittavansa itseään, muita läheisiäsi tai lemmikkieläimiäsi.

Eräs henkisen väkivallan muoto on lisäksi se, että sinua estetään lohduttamasta lasta tai hakemasta hoitoa itsellesi tai lapsille.
Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi se, että kumppani tekee yhden tai useamman seuraavista asioista:

• sanoo tai tekee loukkaavia asioita sinulle
• syyttää sinua asioista, joita et ole tehnyt
• saa sinut uskomaan, että se olet yleensä sinä, joka tunnet, ajattelet tai teet väärin suhteessa
• on ennalta arvaamaton, se mikä oli eilen oikein, on tänään väärin, kaikki mitä teet, on väärin
• kontrolloi ja ilmoittaa mielipiteensä siitä, mitä kirjoitat sosiaalisessa mediassa tai tekstiviesteissä
• kontrolloi sinua ja vaikeuttaa yhteydenpitoasi ystäviin ja perheeseen
• uhkailee vahingoittavansa sinua tai sinulle tärkeää henkilöä tai eläintä
• aiheuttaa sinussa pelkoa uhkaavilla eleillä tai kommenteilla
• vaikeuttaa tahallaan arkeasi, esimerkiksi piilottamalla tarvitsemiasi esineitä
• rikkoo huonekaluja tai esineitä, joista pidät
• pitää hauskaa kustannuksellasi tai pilkkaa tai ivaa sinua
• kontrolloi kodin taloutta.

Fyysinen väkivalta

Fyysinen väkivalta voi olla esimerkiksi hiuksista vetämistä, korvatillikoita, tönäisyjä, lyömistä, potkimista, kuristamista, tukehduttamisyrityksiä tai erilaisten aseiden käyttöä. Fyysisen väkivallan tekijä päättää usein tietoisesti kohdistaa aggressiot kehon tiettyihin osiin, jotta ulkopuoliset eivät havaitse mustelmia ja muita vammoja. Väkivalta voi myös aiheuttaa vammoja, joita ei voi piilottaa, kuten murtumia, silmävammoja, naarmuja, mustelmia ja haavoja näkyvillä oleviin kehon osiin. Fyysinen väkivalta voi tapahtua toistuvasti tai olla läsnä ainoastaan uhkana.

Fyysistä väkivaltaa voi tehdä monella tavalla. Sitä voi olla esimerkiksi se, että kumppanisi tekee yhden tai useamman seuraavista asioista:

• nipistää tai ravistaa sinua tai pitää sinusta kiinni
• repii sinua hiuksista
• raahaa tai tönäisee sinua
• heittää päällesi jotain
• ottaa sinusta kuristusotteen
• lyö tai potkaisee sinua
• hakkaa päätäsi jotain vasten
• ei anna sinun nukkua.

Seksuaalinen väkivalta

Seksuaalinen väkivalta tarkoittaa kaikkea seksuaalista kanssakäymistä, joka tapahtuu vastoin toisen tahtoa, eli se voi olla kaikkea seksin kärttämisestä aina raiskaukseen. Se voi olla sitä, että sinut pakotetaan tekemään nöyryyttäviä seksuaalisia tekoja, joihin et halua osallistua. Kyse voi olla myös fyysisestä väkivallasta, joka kohdistuu rintoihisi tai sukupuolielimiisi.
Seksuaalinen väkivalta voi olla sekä henkistä että fyysistä. Seksuaalista väkivaltaa on esimerkiksi se, että kumppanisi tekee yhden tai useamman seuraavista asioista:

• harrastaa seksiä kanssasi, vaikka et halua sitä
• esittää sinulle seksuaalisia kommentteja
• koskettaa sinua seksuaalisesti vastoin tahtoasi
• kärttää sinulta seksiä tai pakottaa sinut tekemään erilaisia seksuaalisia tekoja
• pakottaa sinut katsomaan pornoa, vaikka et halua sitä
• pakottaa sinut harrastamaan seksiä useiden osapuolten kanssa
• saa sinut tuntemaan, että et voi kieltäytyä seksistä. Seksuaalisen väkivallan kohde voi kokea, että seksistä kieltäytymisen hinta nousee liian suureksi.

Ruotsissa on voimassa laki (samtyckeslag), jonka mukaan seksin on oltava vapaaehtoista ja jollei se ei ole vapaaehtoista, se on laitonta. Eli jos et ole aktiivisesti antanut suostumustasi seksiin, se tarkoittaa seksistä kieltäytymistä, ja kyseessä on rikos, jos kieltäytymistäsi ei kunnioiteta.

Aineellinen väkivalta

Aineellinen väkivalta voi olla esimerkiksi sitä, että väkivallan tekijä tuhoaa perheen yhteisiä tavaroita, kumppanin henkilökohtaista omaisuutta tai lasten leluja. Uhkaillakseen, loukatakseen ja satuttaakseen väkivallan tekijä voi erityisesti valita esineitä, jotka merkitsevät paljon kumppanille tai lapsille. Kohteena voivat olla myös esineet, joita kumppani tarvitsee arkensa pyörittämiseen.

Taloudellinen väkivalta

Taloudellinen väkivalta voi tarkoittaa sitä, että väkivallan tekijä kontrolloi perheen taloutta ja kumppanin rahoja niin, että kumppanin täytyy pyytää rahaa jokaista ostosta varten. Taloudellista väkivaltaa on myös päinvastainen suhde, jossa kumppanin on maksettava kaikki kotitalouden menot, kun taas toinen osapuoli käyttää rahansa omiin huvituksiin ja sijoituksiin.

Toimintarajoitteisiin henkilöihin kohdistuva väkivalta

Myös henkilöt, jotka ovat riippuvaisia muiden antamasta hoidosta ja hoivasta arkipäivästä selviytymiseksi, voivat joutua laiminlyönnin tai kaltoinkohtelun kohteeksi. Kyse voi olla tällöin esimerkiksi siitä, että henkilölle ei anneta oikeaa lääkitystä tai riittävästi ravitsevaa ruokaa.
Tällaisia väkivallan muotoja ovat myös tilanteet, joissa toinen osapuoli pakottaa tai uhkaa toista, sulkee toisen kotiinsa tai oleskelee toisen kotona ilman lupaa.