Lähisuhdeväkivallan tekijät

Sinä (mies tai nainen), joka elät tai olet elänyt parisuhteessa, jossa käyttäytymisesi on voinut pelottaa, loukata, satuttaa tai vahingoittaa läheisiäsi henkisesti tai fyysisesti, voit saada tukea ja hoitoa muuttaaksesi toimintatapojasi. Centrum mot våld -keskus voi antaa sinulle ammattiapua. Väkivallalle on vaihtoehto.

Tunnistatko itsesi jostakin alla olevasta kuvauksesta?

  • Oletko joskus menettänyt itsesi hallinnan niin, että joku läheisesi on pelännyt tai tuntenut olonsa epämukavaksi?
  • Kokeeko kumppanisi tai lapsesi, että kontrolloit häntä ja rajoitat hänen vapauttaan tavalla, joka vaikeuttaa hänen elämäänsä?
  • Olet ollut fyysisesti tai henkisesti väkivaltainen jotain läheistäsi kohtaan?
  • Et ole käyttänyt väkivaltaa, mutta pelkäät, että niin voi tapahtua?
  • Oletko huolissasi siitä, että lapset tulevat kaltoinkohdelluksi jonkin yllä olevan asian johdosta?

Tarjoamme yksilö- tai ryhmähoitoa auttaaksemme sinua löytämään toimintatapoja, jotka eivät vahingoita läheisiäsi ulkoisesti tai sisäisesti. Ota yhteyttä, jotta voimme kertoa lisää hoitotuestamme.

Maksuton tuki

Avun ja tuen saaminen meiltä ei maksa mitään. Henkilöstöllä on vaitiolovelvollisuus, mikä tarkoittaa, että Centrum Mot Våldissa työskentelevät eivät saa kertoa muille asioita, joita olet heille puhunut. Ainoa poikkeus tähän on se, jos ilmenee, että alle 18-vuotiasta lasta kohdellaan kaltoin. Silloin henkilöstö ottaa ensisijaisesti yhteistyössä sinun kanssasi yhteyttä sosiaalipalveluun, jotta lapsi voi saada tarvitsemaansa tukea ja apua. Jos tarvitset tulkkia, järjestämme sen.

Centrum mot våldissa saat mahdollisuuden

  • oppia hallitsemaan suuttumustasi ja aggressiivisuuttasi sekä asettamaan niille rajat
  • keskustella vastuusta, vallasta ja voimattomuuden tunteista
  • saada tukea vanhemmuuteesi (esim. Bryt våldsarvet -kurssilta)
  • tavata muita henkilöitä, joilla on samankaltaisia kokemuksia
  • saada tietoa väkivallasta ja siitä, miten se vaikuttaa
  • käsitellä väkivaltatapahtumia
  • omaksua uusia tapoja toimia vaihtoehtona väkivallalle.

Katkaise väkivallan perintö – väkivaltaa kokeneen valmistautuminen vanhemmuuteen

Oletko huolissasi siitä, miten lapsena kokemasi väkivalta tulee vaikuttamaan omaan vanhemmuuteesi? Ehkä olet jo pienten lasten vanhempi tai harkitset vanhemmuutta? Saatat myös ehkä empiä, miten selviydyt vanhempana olemisesta kokemasi väkivallan johdosta?

Löydä tukea vanhemmuuteesi käymällä Bryt våldsarvet -kurssi.

Tutkimukset osoittavat, että omaksumme vanhemmiltamme toimintamalleja ja -tapoja ja että tällä voi olla merkitystä siihen, miten toimimme suhteessa omiin lapsiimme. Jos olet kokenut lapsena väkivaltaa, huolenaiheet voi olla tärkeää ottaa tosissaan.

Kurssillamme kokoonnutaan 5–10 hengen ryhmässä, jossa myös muilla osallistujilla on vastaavanlaisia kokemuksia. Ryhmä on suunnattu yli 23-vuotiaille henkilöille, joilla on alle 5-vuotias lapsi tai jotka odottavat lasta tai harkitsevat lapsen hankkimista. Ryhmään voi tulla yksin tai yhdessä kumppanin kanssa.

Milloin?
Pandemian vuoksi emme voineet järjestää kurssia keväällä 2021. Mutta heti kun tilanne paranee, käynnistämme jälleen ryhmät!

Miten?
Käsittelemme asioita yhdessä välittämällä tietoa, tekemällä yksinkertaisia harjoituksia/aktiviteetteja, keskustelemalla / jakamalla kokemuksia sekä käymällä läpi ajatuksia ja hyviä ratkaisuja.

Tapaamisia vetävät Jonerik Nilsson ja Anna Gustafsson. He kumpikin työskentelevät Skellefteån kunnan Centrum mot Våld -keskuksessa, ja heillä on pitkä kokemus lähisuhdeväkivaltatyöstä.

Ota yhteyttä
Ota yhteyttä, jos haluat saada lisätietoja tai ilmoittautua.
Soita meille numeroon: 073-063 87 70 tai 070-661 23 28
Tai lähetä sähköpostia osoitteeseen: jonerik.nilsson@skelleftea.se tai anna.gustafsson@skelleftea.se
Jos et saa tavoita meitä puhelimella, jätä viesti ja puhelinnumero vastaajaan, niin soitamme sinulle.

Tapaamiset
Julkaisemme tässä tiedot tapaamisten ajankohdista ja paikoista.

Tapaamisten sisältö:

  • Mitä on suuttumus? Mitä on väkivalta?
  • Miten lapseen vaikuttaa se, että hän joutuu kasvamaan perheessä, jossa on väkivaltaa?
  • Mitä lapsi tarvitsee ollakseen turvassa?
  • Syyllisyyden tunteista ja häpeästä (ei uskalleta puhua) avoimuuteen ja vastuullisuuteen
  • Miten omaa suuttumusta voi hallita turvallisella tavalla?
  • Mitä teemme, jos…? Turvallisuuden tunnetta tuo se, että tietää, mitä voi tehdä, kun asiat muuttuvat vaikeiksi.
  • Kenen puoleen voi kääntyä, jos haluaa tukea vanhempana olemiseen?

Mitä on väkivalta?

Väkivaltaa on kaikki toiminta, joka pelottaa, vahingoittaa, satuttaa tai loukkaa muita ihmisiä ja jolla yritetään tämän kautta vaikuttaa muihin ihmisiin tai hallita heitä.

Väkivaltaa esiintyy kaikissa yhteiskuntaryhmissä ja ikäluokissa. Ei voida sanoa, että väkivalta koskee vain tietyntyyppisiä ihmisiä tai ihmissuhteita. Ruotsissa on rikos käyttää väkivaltaa kumppaniaan kohtaan.

Kun henkilö käyttää väkivaltaa parisuhdekumppaniaan kohtaan, hän tavoittelee valtaa ja kontrollia toisesta ihmisestä. On tavallista, että väkivallan tekijä yrittää hallita ja kontrolloida kumppaniaan, ennen kuin hän ryhtyy käyttämään fyysistä väkivaltaa. Väkivallalla on taipumus lisääntyä ja muuttua vakavammaksi ajan myötä, jos suhde jatkuu.

Lähisuhdeväkivallan määritelmä

Lähisuhdeväkivallalle on ominaista, että väkivallan uhrilla on läheinen suhde ja usein myös vahva tunneside väkivallan tekijään. Tämä vaikeuttaa vastustamista ja poislähtemistä. Väkivalta tapahtuu yleensä sisätiloissa uhrin omassa asunnossa. Sen vakavuus ja rajuus lisääntyvät yleensä sitä mukaa mitä kauemmin suhde kestää.

Lähisuhdeväkivallan käsite kattaa kaiken väkivallan, joka tapahtuu keskenään läheisessä suhteessa olevien ihmisten kesken. Se käsittää sekä heterosuhteet että samaa sukupuolta olevien suhteet, sisarussuhteet ja muut perhe- ja sukulaisuussuhteet.

Henkinen väkivalta

Henkinen väkivalta voi olla monia eri asioita ja vaikuttaa suuresti väkivallan kohteen hyvinvointiin. Jos sinuun kohdistuu usein kritisointia, kyseenalaistamista, loukkauksia tai alentuvaa kohtelua, voit tulla epävarmaksi itsestäsi ja omista ajatuksistasi ja sanoistasi. Voit jopa alkaa uskoa, että kumppanisi puheet ovat totta ja että olet syyllinen suhteessanne syntyviin konflikteihin tai riitoihin, ja/tai alkaa tehdä, mitä kumppanisi haluaa, välttääksesi riitoja, uhkauksia ja/tai väkivaltaa.

Henkistä väkivaltaa on myös esimerkiksi se, jos kumppanisi uhkaa riistää henkensä, jos lähdet suhteesta. Hän voi myös uhata vahingoittavansa itseään, muita läheisiäsi tai lemmikkieläimiäsi.

Eräs henkisen väkivallan muoto on lisäksi se, että sinua estetään lohduttamasta lasta tai hakemasta hoitoa itsellesi tai lapsille.
Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi se, että kumppani tekee yhden tai useamman seuraavista asioista:

  • sanoo tai tekee loukkaavia asioita sinulle
  • syyttää sinua asioista, joita et ole tehnyt
  • saa sinut uskomaan, että se olet yleensä sinä, joka tunnet, ajattelet tai teet väärin suhteessa
  • on ennalta arvaamaton, se mikä oli eilen oikein, on tänään väärin, kaikki mitä teet, on väärin
  • kontrolloi ja ilmoittaa mielipiteensä siitä, mitä kirjoitat sosiaalisessa mediassa tai tekstiviesteissä
  • kontrolloi sinua ja vaikeuttaa yhteydenpitoasi ystäviin ja perheeseen
  • uhkailee vahingoittavansa sinua tai sinulle tärkeää henkilöä tai eläintä
  • aiheuttaa sinussa pelkoa uhkaavilla eleillä tai kommenteilla
  • vaikeuttaa tahallaan arkeasi, esimerkiksi piilottamalla tarvitsemiasi esineitä
  • rikkoo huonekaluja tai esineitä, joista pidät
  • pitää hauskaa kustannuksellasi tai pilkkaa tai ivaa sinua
  • kontrolloi kodin taloutta.

Fyysinen väkivalta

Fyysinen väkivalta voi olla esimerkiksi hiuksista vetämistä, korvatillikoita, tönäisyjä, lyömistä, potkimista, kuristamista, tukehduttamisyrityksiä tai erilaisten aseiden käyttöä. Fyysisen väkivallan tekijä päättää usein tietoisesti kohdistaa aggressiot kehon tiettyihin osiin, jotta ulkopuoliset eivät havaitse mustelmia ja muita vammoja. Väkivalta voi myös aiheuttaa vammoja, joita ei voi piilottaa, kuten murtumia, silmävammoja, naarmuja, mustelmia ja haavoja näkyvillä oleviin kehon osiin. Fyysinen väkivalta voi tapahtua toistuvasti tai olla läsnä ainoastaan uhkana.

Fyysistä väkivaltaa voi tehdä monella tavalla. Sitä voi olla esimerkiksi se, että kumppanisi tekee yhden tai useamman seuraavista asioista:

  • nipistää tai ravistaa sinua tai pitää sinusta kiinni
  • repii sinua hiuksista
  • raahaa tai tönäisee sinua
  • heittää päällesi jotain
  • ottaa sinusta kuristusotteen
  • lyö tai potkaisee sinua
  • hakkaa päätäsi jotain vasten
  • ei anna sinun nukkua.

Seksuaalinen väkivalta

Seksuaalinen väkivalta tarkoittaa kaikkea seksuaalista kanssakäymistä, joka tapahtuu vastoin toisen tahtoa, eli se voi olla kaikkea seksin kärttämisestä aina raiskaukseen. Se voi olla sitä, että sinut pakotetaan tekemään nöyryyttäviä seksuaalisia tekoja, joihin et halua osallistua. Kyse voi olla myös fyysisestä väkivallasta, joka kohdistuu rintoihisi tai sukupuolielimiisi.
Seksuaalinen väkivalta voi olla sekä henkistä että fyysistä. Seksuaalista väkivaltaa on esimerkiksi se, että kumppanisi tekee yhden tai useamman seuraavista asioista:

  • harrastaa seksiä kanssasi, vaikka et halua sitä
  • esittää sinulle seksuaalisia kommentteja
  • koskettaa sinua seksuaalisesti vastoin tahtoasi
  • kärttää sinulta seksiä tai pakottaa sinut tekemään erilaisia seksuaalisia tekoja
  • pakottaa sinut katsomaan pornoa, vaikka et halua sitä
  • pakottaa sinut harrastamaan seksiä useiden osapuolten kanssa
  • saa sinut tuntemaan, että et voi kieltäytyä seksistä. Seksuaalisen väkivallan kohde voi kokea, että seksistä kieltäytymisen hinta nousee liian suureksi.

Ruotsissa on voimassa laki (samtyckeslag), jonka mukaan seksin on oltava vapaaehtoista ja jollei se ei ole vapaaehtoista, se on laitonta. Eli jos et ole aktiivisesti antanut suostumustasi seksiin, se tarkoittaa seksistä kieltäytymistä, ja kyseessä on rikos, jos kieltäytymistäsi ei kunnioiteta.

Aineellinen väkivalta

Aineellinen väkivalta voi olla esimerkiksi sitä, että väkivallan tekijä tuhoaa perheen yhteisiä tavaroita, kumppanin henkilökohtaista omaisuutta tai lasten leluja. Uhkaillakseen, loukatakseen ja satuttaakseen väkivallan tekijä voi erityisesti valita esineitä, jotka merkitsevät paljon kumppanille tai lapsille. Kohteena voivat olla myös esineet, joita kumppani tarvitsee arkensa pyörittämiseen.

Taloudellinen väkivalta

Taloudellinen väkivalta voi tarkoittaa sitä, että väkivallan tekijä kontrolloi perheen taloutta ja kumppanin rahoja niin, että kumppanin täytyy pyytää rahaa jokaista ostosta varten. Taloudellista väkivaltaa on myös päinvastainen suhde, jossa kumppanin on maksettava kaikki kotitalouden menot, kun taas toinen osapuoli käyttää rahansa omiin huvituksiin ja sijoituksiin.

Toimintarajoitteisiin henkilöihin kohdistuva väkivalta

Myös henkilöt, jotka ovat riippuvaisia muiden antamasta hoidosta ja hoivasta arkipäivästä selviytymiseksi, voivat joutua laiminlyönnin tai kaltoinkohtelun kohteeksi. Kyse voi olla tällöin esimerkiksi siitä, että henkilölle ei anneta oikeaa lääkitystä tai riittävästi ravitsevaa ruokaa.
Tällaisia väkivallan muotoja ovat myös tilanteet, joissa toinen osapuoli pakottaa tai uhkaa toista, sulkee toisen kotiinsa tai oleskelee toisen kotona ilman lupaa.

Hjälp oss förbättra webbplatsen!

Om du inte hittar informationen du sökte efter, klicka på nej-knappen nedan och skicka oss ett meddelande om vad som saknas.

Senast uppdaterad: