"rootPage" is not defined.

Lähisuhdeväkivallan uhrit

Sinä (nainen tai mies), joka elät tai olet elänyt parisuhteessa, jossa sinua on lyöty, uhkailtu, nöyryytetty, loukattu tai kohdeltu huonosti jollain tavalla, voit saada tukea ja neuvontaa Centrum mot våld -keskuksesta.

Ei ole väliä, elätkö hetero- vai homoseksuaalisessa suhteessa tai onko sinulla päihteiden väärinkäyttöä tai jokin fyysinen tai psyykkinen toimintarajoite. Centrum mot våld tarjoaa väkivallan kohteeksi joutuneille henkilöille ja heidän lapsilleen seuraavaa tukea ja apua:

  • neuvonta
  • kahdenkeskiset keskustelut
  • ryhmähoito
  • tuki oikeusprosessissa ja yhteydenpidossa muiden viranomaisten kanssa.

Tunnistatko itsesi jostakin näistä kysymyksistä?

  • Tunnetko itsesi kontrolloiduksi ja et saa tavata ystäviäsi/sukulaisiasi?
  • Täytyykö sinun kertoa kumppanillesi kaikki, mitä teet?
  • Koetko, että kumppanisi päättää, mitä voit ja saat tehdä?
  • Tuntuuko sinusta siltä, että mukaudut kumppanisi tahtoon?
  • Onko sinua tönäistä, potkaistu tai lyöty?
  • Onko kumppanisi loukannut sinua tai tehnyt sinut naurunalaiseksi / kohdellut sinua alentavasti?
  • Onko sinut pakotettu seksiin vastoin tahtoasi?
  • Onko kumppanisi laiminlyönyt sinua tai kohdellut sinua kaltoin, kuten esimerkiksi estänyt sinulta oikean lääkityksen tai ravitsevan ruoan riittävän saannin?
  • Oletko pelännyt kumppaniasi tai tuntenut olosi uhatuksi kumppanisi taholta?

Meillä voit keskustella jonkun kanssa kokemastasi väkivallasta ja siitä, mitä seurauksia väkivallalla on ollut elämässäsi.

Mikä on väkivaltaa?

Väkivaltaa on kaikki toiminta, joka pelottaa, vahingoittaa, satuttaa tai loukkaa muita ihmisiä ja jolla yritetään tämän kautta vaikuttaa muihin ihmisiin tai hallita heitä.

Väkivaltaa esiintyy kaikissa yhteiskuntaryhmissä ja ikäluokissa. Ei voida sanoa, että väkivalta koskee vain tietyntyyppisiä ihmisiä tai ihmissuhteita. Ruotsissa on rikos käyttää väkivaltaa kumppaniaan kohtaan.

Kun henkilö käyttää väkivaltaa parisuhdekumppaniaan kohtaan, hän tavoittelee valtaa ja kontrollia toisesta ihmisestä. On tavallista, että väkivallan tekijä yrittää hallita ja kontrolloida kumppaniaan, ennen kuin hän ryhtyy käyttämään fyysistä väkivaltaa. Väkivallalla on taipumus lisääntyä ja muuttua vakavammaksi ajan myötä, jos suhde jatkuu.

Lähisuhdeväkivallan määritelmä

Lähisuhdeväkivallalle on ominaista, että väkivallan uhrilla on läheinen suhde ja usein myös vahva tunneside väkivallan tekijään. Tämä vaikeuttaa vastustamista ja poislähtemistä. Väkivalta tapahtuu yleensä sisätiloissa uhrin omassa asunnossa. Sen vakavuus ja rajuus lisääntyvät yleensä sitä mukaa mitä kauemmin suhde kestää.

Lähisuhdeväkivallan käsite kattaa kaiken väkivallan, joka tapahtuu keskenään läheisessä suhteessa olevien ihmisten kesken. Se käsittää sekä heterosuhteet että samaa sukupuolta olevien suhteet, sisarussuhteet ja muut perhe- ja sukulaisuussuhteet.

Henkinen väkivalta

Henkinen väkivalta voi olla monia eri asioita ja vaikuttaa suuresti väkivallan kohteen hyvinvointiin. Jos sinuun kohdistuu usein kritisointia, kyseenalaistamista, loukkauksia tai alentuvaa kohtelua, voit tulla epävarmaksi itsestäsi ja omista ajatuksistasi ja sanoistasi. Voit jopa alkaa uskoa, että kumppanisi puheet ovat totta ja että olet syyllinen suhteessanne syntyviin konflikteihin tai riitoihin, ja/tai alkaa tehdä, mitä kumppanisi haluaa, välttääksesi riitoja, uhkauksia ja/tai väkivaltaa.

Henkistä väkivaltaa on myös esimerkiksi se, jos kumppanisi uhkaa riistää henkensä, jos lähdet suhteesta. Hän voi myös uhata vahingoittavansa itseään, muita läheisiäsi tai lemmikkieläimiäsi.

Eräs henkisen väkivallan muoto on lisäksi se, että sinua estetään lohduttamasta lasta tai hakemasta hoitoa itsellesi tai lapsille.
Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi se, että kumppani tekee yhden tai useamman seuraavista asioista:

  • sanoo tai tekee loukkaavia asioita sinulle
  • syyttää sinua asioista, joita et ole tehnyt
  • saa sinut uskomaan, että se olet yleensä sinä, joka tunnet, ajattelet tai teet väärin suhteessa
  • on ennalta arvaamaton, se mikä oli eilen oikein, on tänään väärin, kaikki mitä teet, on väärin
  • kontrolloi ja ilmoittaa mielipiteensä siitä, mitä kirjoitat sosiaalisessa mediassa tai tekstiviesteissä
  • kontrolloi sinua ja vaikeuttaa yhteydenpitoasi ystäviin ja perheeseen
  • uhkailee vahingoittavansa sinua tai sinulle tärkeää henkilöä tai eläintä
  • aiheuttaa sinussa pelkoa uhkaavilla eleillä tai kommenteilla
  • vaikeuttaa tahallaan arkeasi, esimerkiksi piilottamalla tarvitsemiasi esineitä
  • rikkoo huonekaluja tai esineitä, joista pidät
  • pitää hauskaa kustannuksellasi tai pilkkaa tai ivaa sinua
  • kontrolloi kodin taloutta.

Fyysinen väkivalta

Fyysinen väkivalta voi olla esimerkiksi hiuksista vetämistä, korvatillikoita, tönäisyjä, lyömistä, potkimista, kuristamista, tukehduttamisyrityksiä tai erilaisten aseiden käyttöä. Fyysisen väkivallan tekijä päättää usein tietoisesti kohdistaa aggressiot kehon tiettyihin osiin, jotta ulkopuoliset eivät havaitse mustelmia ja muita vammoja. Väkivalta voi myös aiheuttaa vammoja, joita ei voi piilottaa, kuten murtumia, silmävammoja, naarmuja, mustelmia ja haavoja näkyvillä oleviin kehon osiin. Fyysinen väkivalta voi tapahtua toistuvasti tai olla läsnä ainoastaan uhkana.

Fyysistä väkivaltaa voi tehdä monella tavalla. Sitä voi olla esimerkiksi se, että kumppanisi tekee yhden tai useamman seuraavista asioista:

  • nipistää tai ravistaa sinua tai pitää sinusta kiinni
  • repii sinua hiuksista
  • raahaa tai tönäisee sinua
  • heittää päällesi jotain
  • ottaa sinusta kuristusotteen
  • lyö tai potkaisee sinua
  • hakkaa päätäsi jotain vasten
  • ei anna sinun nukkua.

Seksuaalinen väkivalta

Seksuaalinen väkivalta tarkoittaa kaikkea seksuaalista kanssakäymistä, joka tapahtuu vastoin toisen tahtoa, eli se voi olla kaikkea seksin kärttämisestä aina raiskaukseen. Se voi olla sitä, että sinut pakotetaan tekemään nöyryyttäviä seksuaalisia tekoja, joihin et halua osallistua. Kyse voi olla myös fyysisestä väkivallasta, joka kohdistuu rintoihisi tai sukupuolielimiisi.
Seksuaalinen väkivalta voi olla sekä henkistä että fyysistä. Seksuaalista väkivaltaa on esimerkiksi se, että kumppanisi tekee yhden tai useamman seuraavista asioista:

  • harrastaa seksiä kanssasi, vaikka et halua sitä
  • esittää sinulle seksuaalisia kommentteja
  • koskettaa sinua seksuaalisesti vastoin tahtoasi
  • kärttää sinulta seksiä tai pakottaa sinut tekemään erilaisia seksuaalisia tekoja
  • pakottaa sinut katsomaan pornoa, vaikka et halua sitä
  • pakottaa sinut harrastamaan seksiä useiden osapuolten kanssa
  • saa sinut tuntemaan, että et voi kieltäytyä seksistä. Seksuaalisen väkivallan kohde voi kokea, että seksistä kieltäytymisen hinta nousee liian suureksi.

Ruotsissa on voimassa laki (samtyckeslag), jonka mukaan seksin on oltava vapaaehtoista ja jollei se ei ole vapaaehtoista, se on laitonta. Eli jos et ole aktiivisesti antanut suostumustasi seksiin, se tarkoittaa seksistä kieltäytymistä, ja kyseessä on rikos, jos kieltäytymistäsi ei kunnioiteta.

Aineellinen väkivalta

Aineellinen väkivalta voi olla esimerkiksi sitä, että väkivallan tekijä tuhoaa perheen yhteisiä tavaroita, kumppanin henkilökohtaista omaisuutta tai lasten leluja. Uhkaillakseen, loukatakseen ja satuttaakseen väkivallan tekijä voi erityisesti valita esineitä, jotka merkitsevät paljon kumppanille tai lapsille. Kohteena voivat olla myös esineet, joita kumppani tarvitsee arkensa pyörittämiseen.

Taloudellinen väkivalta

Taloudellinen väkivalta voi tarkoittaa sitä, että väkivallan tekijä kontrolloi perheen taloutta ja kumppanin rahoja niin, että kumppanin täytyy pyytää rahaa jokaista ostosta varten. Taloudellista väkivaltaa on myös päinvastainen suhde, jossa kumppanin on maksettava kaikki kotitalouden menot, kun taas toinen osapuoli käyttää rahansa omiin huvituksiin ja sijoituksiin.

Toimintarajoitteisiin henkilöihin kohdistuva väkivalta

Myös henkilöt, jotka ovat riippuvaisia muiden antamasta hoidosta ja hoivasta arkipäivästä selviytymiseksi, voivat joutua laiminlyönnin tai kaltoinkohtelun kohteeksi. Kyse voi olla tällöin esimerkiksi siitä, että henkilölle ei anneta oikeaa lääkitystä tai riittävästi ravitsevaa ruokaa.
Tällaisia väkivallan muotoja ovat myös tilanteet, joissa toinen osapuoli pakottaa tai uhkaa toista, sulkee toisen kotiinsa tai oleskelee toisen kotona ilman lupaa.

Katkaise väkivallan perintö – väkivaltaa kokeneen valmistautuminen vanhemmuuteen

Oletko huolissasi siitä, miten lapsena kokemasi väkivalta tulee vaikuttamaan omaan vanhemmuuteesi? Ehkä olet jo pienten lasten vanhempi tai harkitset vanhemmuutta? Saatat myös ehkä empiä, miten selviydyt vanhempana olemisesta kokemasi väkivallan johdosta?

Löydä tukea vanhemmuuteesi käymällä Bryt våldsarvet -kurssi.

Tutkimukset osoittavat, että omaksumme vanhemmiltamme toimintamalleja ja -tapoja ja että tällä voi olla merkitystä siihen, miten toimimme suhteessa omiin lapsiimme. Jos olet kokenut lapsena väkivaltaa, huolenaiheet voi olla tärkeää ottaa tosissaan.

Kurssillamme kokoonnutaan 5–10 hengen ryhmässä, jossa myös muilla osallistujilla on vastaavanlaisia kokemuksia. Ryhmä on suunnattu yli 23-vuotiaille henkilöille, joilla on alle 5-vuotias lapsi tai jotka odottavat lasta tai harkitsevat lapsen hankkimista. Ryhmään voi tulla yksin tai yhdessä kumppanin kanssa.

Milloin?
Pandemian vuoksi emme voineet järjestää kurssia keväällä 2021. Mutta heti kun tilanne paranee, käynnistämme jälleen ryhmät!

Miten?
Käsittelemme asioita yhdessä välittämällä tietoa, tekemällä yksinkertaisia harjoituksia/aktiviteetteja, keskustelemalla / jakamalla kokemuksia sekä käymällä läpi ajatuksia ja hyviä ratkaisuja.

Tapaamisia vetävät Jonerik Nilsson ja Anna Gustafsson. He kumpikin työskentelevät Skellefteån kunnan Centrum mot Våld -keskuksessa, ja heillä on pitkä kokemus lähisuhdeväkivaltatyöstä.

Ota yhteyttä
Ota yhteyttä, jos haluat saada lisätietoja tai ilmoittautua.
Soita meille numeroon: 073-063 87 70 tai 070-661 23 28
Tai lähetä sähköpostia osoitteeseen: jonerik.nilsson@skelleftea.se tai anna.gustafsson@skelleftea.se
Jos et saa tavoita meitä puhelimella, jätä viesti ja puhelinnumero vastaajaan, niin soitamme sinulle.

Tapaamiset
Julkaisemme tässä tiedot tapaamisten ajankohdista ja paikoista.

Tapaamisten sisältö:

  • Mitä on suuttumus? Mitä on väkivalta?
  • Miten lapseen vaikuttaa se, että hän joutuu kasvamaan perheessä, jossa on väkivaltaa?
  • Mitä lapsi tarvitsee ollakseen turvassa?
  • Syyllisyyden tunteista ja häpeästä (ei uskalleta puhua) avoimuuteen ja vastuullisuuteen
  • Miten omaa suuttumusta voi hallita turvallisella tavalla?
  • Mitä teemme, jos…? Turvallisuuden tunnetta tuo se, että tietää, mitä voi tehdä, kun asiat muuttuvat vaikeiksi.
  • Kenen puoleen voi kääntyä, jos haluaa tukea vanhempana olemiseen?

Täältä voit saada apua

On olemassa monia eri toimijoita, joiden puoleen voit kääntyä akuutissa tilanteessa tai saadaksesi pidempiaikaista tukea ja apua.

Centrum mot våld

Jos olet kokenut väkivaltaa:
soita numeroon 020-61 60 60 arkisin klo 8.00–17.00
tai lähetä sähköpostia osoitteeseen centrummotvald@skelleftea.se

Sosiaalipalvelu

Sosiaalipalvelun henkilökunta voi auttaa sinua ympäri vuorokauden.

Arkisin klo 8.00–17.00: soita numeroon 0910-73 50 00 ja pyydä, että sinut yhdistetään sosiaalipalvelun päiväpäivystykseen (socialtjänstens dagjour).
Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin: soita hätänumeroon 112 ja pyydä, että sinut yhdistetään sosiaalipäivystykseen (socialjouren). Sinut yhdistetään tällöin sosiaalisihteerille.

Kvinnofridslinjen (naisten tukipuhelin)

Voit soittaa numeroon 020-50 50 50 mihin vuorokauden aikaan tahansa, eikä soittamasi puhelu näy puhelinlaskussa. Kvinnofridslinjen on valtakunnallinen tukipuhelin naisille, jotka ovat kokeneet väkivaltaa. Puheluihin vastaavilla henkilöillä on hyvä asiantuntemus väkivaltaongelmista, ja he osaavat ohjata soittajan oikean tahon luo kotikunnassa. Puhelun aikana on mahdollisuus käyttää tulkkipalvelua.
Kvinnofridslinjen – valtakunnallinen tukipuhelin Linkki toiselle verkkosivustolle. Linkki toiselle sivustolle.

Naispäivystys

Guldstadens kvinnojour (Guldstadenin naispäivystys) on yhdistys, joka voi auttaa sinua, jos olet peloissasi, tunnet itsesi uhatuksi tai sinua on pahoinpidelty. Guldstadens kvinnojour ei ole viranomainen tai kunnallinen toimija, eikä se edusta mitään poliittista puoluetta tai uskontoa. Naispäivystyksessä työskentelee ainoastaan naisia, ja heillä kaikilla on vaitiolovelvollisuus. Voit halutessasi pysyä nimettömänä ja olla kertomatta nimeäsi, kun puhut päivystyksen kanssa.

Missä asioissa naispäivystys voi auttaa minua?

Guldstadens kvinnojour -naispäivystys voi auttaa sinua

  • järjestämällä sinulle ja lapsillesi turva-asunnon, jossa voitte tuntea olonne turvalliseksi
  • auttamalla sinua ottamaan yhteyden esimerkiksi naisten turvakeskukseen (Centrum för kvinnofrid), sosiaalipalveluun, lääkäriin, poliisiin, asianajajiin ja asuntoyrityksiin
  • neuvomalla ja tukemalla sinua tilanteessasi
  • olemalla mukana oikeudenkäynnissä tukenasi
  • antamalla sinulle ja lapsillesi apua ja tukea myös sen jälkeen, kun olet muuttanut pois naispäivystyksen asunnosta.

Miten otan yhteyttä naispäivystykseen?

Voit soittaa naispäivystykseen maanantaista perjantaihin päiväaikaan puhelinnumeroon 0910-150 03. Jos sinun tarvitsee puhua jonkun kanssa illalla, yöllä tai viikonloppuna, soita numeroon 112 ja pyydä, että sinut yhdistetään sosiaaliseen valmiuspäivystykseen (social beredskap).

Poliisi

Pahoinpitely on rangaistava rikos, tapahtuipa se kotona tai kodin ulkopuolella. Kyse voi olla fyysisestä tai henkisestä väkivallasta tai seksiin pakottamisesta. Poliisin tehtävänä on tutkia rikos ja selvittää suojelutarpeesi. Voit itse ilmoittaa tapahtuneesta poliisille, minkä jälkeen poliisi kuulustelee sinua tapahtuneesta. Sinulla on mahdollisuus ottaa kuulusteluun mukaan henkilö, jonka seurassa tunnet olosi turvalliseksi.

Missä asioissa poliisi voi auttaa minua?

Poliisi voi auttaa sinua monin tavoin:

  • Voit saada turvapuhelimen, jonka avulla voit kutsua nopeasti apua.
  • Pahoinpitelijällesi voidaan määrätä lähestymiskielto, jolloin hän ei saa tulla lähellesi ja ottaa sinuun yhteyttä.
  • Voit saada suojatun osoitteen, mikä tarkoittaa, että viranomaiset eivät kerro yhteystietojasi.
  • Jos sinuun kohdistuva uhka on erittäin suuri, voit saada suojatun henkilöllisyyden ja sen myötä uuden henkilötunnuksen ja nimen, jolloin sinua on vaikea löytää.

Miten otan yhteyttä poliisiin?

Poliisilla on kaksi puhelinnumeroa yhteydenottoja varten. Kun tarvitset poliisin kiireellistä apua, soita hätänumeroon 112. Jos haluat kysyä jotain ja jos asia on kiireetön, soita numeroon 114 14. Tähän puhelinnumeroon voi soittaa kaikkialta Ruotsista. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen: polismyndigheten.vasterbotten@polisen.se

Tuomioistuimet ja asianajajat

Sen jälkeen kun poliisi on vastaanottanut ilmoituksen, syyttäjä ja tuomioistuin päättävät, pidätetäänkö ja vangitaanko epäilty. Pidätykseen ja vangitsemiseen päädytään usein silloin, kun on olemassa esimerkiksi pahoinpitelyn jatkamisvaara. Kun poliisi on tutkinut pahoinpitelyn, syyttäjä päättää, aloitetaanko epäiltyä vastaan oikeudenkäynti.

Oikeudenkäynnin aikana syyttäjä auttaa sinua asiassa ja pyrkii näyttämään toteen, että sinua pahoinpidellyt henkilö on syyllistynyt rikokseen. Sinulla on myös oikeus saada juridinen asianomistajan avustaja (målsägandebiträde), joka voi auttaa ja tukea sinua tutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana.

Jos tarvitset muuta oikeudellista neuvontaa, kuten esimerkiksi avioeroon liittyen, voit ottaa yhteyttä yksityiseen asianajotoimistoon.

Mitä apua voin saada oikeudenkäynnin yhteydessä?

  • Tutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana voit saada ilmaiseksi tukea asianajajalta, joka toimii niin kutsuttuna asianomistajan avustajana (målsägandebiträde). Poliisi auttaa sinua järjestämään itsellesi tämän avustajan.
  • Voit saada maksutonta keskustelutukea naisten turvakeskuksesta (Centrum för kvinnofrid), Guldstadens kvinnojour -naispäivystyksestä ja rikosuhripäivystyksestä ennen oikeudenkäyntiä sekä sen aikana ja jälkeen.
  • Voit hakea valtion apua oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.

Miten otan yhteyttä tuomioistuimeen ja asianajajiin?

Voit kääntyä syyttäjäviranomaisen (Åklagarmyndigheten) puoleen, jos sinulla on kysyttävää tai pohdintoja. Sen puhelinnumero on 010-562 64 80.

Sairaanhoito

Jos sinua on pahoinpidelty, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai päivystykseen saadaksesi vammoihisi hoitoa. On tärkeää, että sinut tutkitaan huolellisesti ja että lääkäri tai sairaanhoitaja kirjaa ylös ja valokuvaa saamasi vammat. Yritä käydä lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolla yksin ilman sinua pahoinpidellyttä henkilöä.

Miten sairaanhoito voi auttaa minua?

Sairaanhoito voi auttaa sinua saamaan yhteyden

  • kuraattoriin, joka kuuntelee sinua ja voi antaa sinulle tukea ja neuvoja
  • sairaalan psykiatriselle klinikalle, josta voit saada apua, jos voit psyykkisesti huonosti
  • lasten- ja nuorisopsykiatriaan, josta lapsesi voivat saada hoitoa ja apua, jos he voivat psyykkisesti huonosti.

Miten otan yhteyttä sairaanhoitoon?

Soita hätänumeroon 112 tai mene päivystykseen, jos tarvitset välitöntä apua.

Jos tilanne ei ole akuutti, voit ottaa itse suoraan yhteyttä Skellefteån psykiatriseen vastaanottoon keskustellaksesi asiasta jonkun kanssa. Psykiatrisen vastaanoton päivystyspuhelinnumero on 0910-77 19 19.

Voit myös soittaa lasten- ja nuorisopsykiatrian puhelinnumeroon 0910-77 19 20. Se on avoinna arkisin päiväaikaan.

Rådgivningen Oden – alkoholiin, huumeisiin tai pelaamiseen liittyvissä ongelmissa

Pahoinpitely saatetaan joskus tehdä alkoholin vaikutuksen alaisena. Sekä juova henkilö että pahoinpidelty henkilö tarvitsevat tällöin apua. Avun saamiseksi voit kääntyä Rådgivningen Odenin puoleen. Siellä työskentelevillä on hyvä asiantuntemus alkoholiin ja muihin päihteisiin liittyvistä ongelmista. Voit keskustella tilanteesta yksin tai yhdessä perheesi kanssa.

Käynnit Rådgivningen Odenissa ovat ilmaisia. Kaikilla Rådgivningen Odenissa työskentelevillä on vaitiolovelvollisuus, eivätkä he saa kertoa muille asioita, joista olet heille puhunut, paitsi jos kyse on lastesi kaltoinkohtelusta. Tällöin henkilöstö ottaa yhteyttä sosiaalipalveluun.

Miten otan yhteyttä Rådgivningen Odeniin?

Voit joko käydä Rådgivningen Odenin toimipisteessä Skellefteåssa osoitteessa Köpmangatan 13 F tai soittaa sinne numeroon 0910-73 65 54. Puhelinaika on klo 8.00–17.00. Muina aikoina voit jättää viestin puhelinvastaajaan, minkä jälkeen joku soittaa sinulle takaisin.

Riippuvuusyksikkö

Jos sinulla on kysyttävää alkoholista tai muista päihteistä, voit ottaa yhteyttä myös Skellefteå lasarett -sairaalan riippuvuusyksikköön (Beroendeenheten). Riippuvuusyksikkö sijaitsee psykiatrisen klinikan lähellä ja on avoinna päivisin.

Miten otan yhteyttä riippuvuusyksikköön?

Saat yhteyden riippuvuusyksikköön soittamalla numeroon 0910-77 10 00. Voit soittaa sinne päiväaikaan. Jos sinulla on kysymyksiä tai pohdit jotain, voit myös soittaa väärinkäyttötapauksissa auttavaan päivystysnumeroon 0910-77 19 30 klo 16.00–9.00.

Rikosuhripäivystys Skellefteåssa

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi tai nähnyt jonkin rikoksen tapahtuvan, voit saada apua ja tukea soittamalla rikosuhripäivystykseen. Päivystyksessä työskentelevät ovat allekirjoittaneet vaitiololupauksen, eivätkä he saa kertoa eteenpäin sitä, mitä heille puhut.

Miten otan yhteyttä rikosuhripäivystykseen?

Voit soittaa joko Skellefteåssa toimivaan rikosuhripäivystykseen numeroon 0910-70 18 20 tai rikosuhripäivystysten keskusliiton numeroon 116 006. Voit lukea lisää rikosuhripäivystysten työstä rikosuhripäivystysten keskusliiton sivustolta Linkki toiselle verkkosivustolle. Linkki toiselle sivustolle.

Senast uppdaterad: