Lapset, jotka ovat todistaneet väkivaltaa

Yksilöllistä kriisiapua 3–20-vuotiaille lapsille ja nuorille, jotka ovat todistaneet väkivaltaa perheessään.

Joka kymmenes lapsi Ruotsissa on jossain vaiheessa elämäänsä todistanut vanhempiensa välistä henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Väkivallan todistaminen voi olla myös muuta kuin väkivallan näkemistä. Se on myös sitä, että lapsi kuulee tai ymmärtää, että väkivaltaa tapahtuu, esimerkiksi aistimalla tunnelmia tai havaitsemalla väkivallan seurauksena syntyvät vammat tai tunteenilmaukset.

Lapsikeskustelut

Barnafrid tarjoaa keskusteluapua lapsille/nuorille, jotka ovat kokeneet väkivaltaa perheissään.

Keskustelujen tarkoituksena on

  • puhua väkivallan kokemuksista, väkivallan uhasta ja kotona tapahtuvista riidoista
  • saada ilmaista tunteita ja ajatuksia väkivaltaan liittyen
  • ymmärtää, että aikuisten riitely tai käyttämä väkivalta ei ole koskaan lapsen syy
  • ymmärtää, miksi lapsi/nuori reagoi niin kuin reagoi, kun vanhempi käyttää väkivaltaa ja kontrollia muita perheenjäseniä kohtaan.

Hae lapsikeskusteluun

Haluatko järjestää lapsesi lapsikeskusteluun tai saada lisätietoa siitä, mistä voit saada apua? Ota yhteyttä yksilö- ja perhehuoltoon soittamalla numeroon 0910-73 50 00 ja pyydä saada puhua päiväpäivystyksen kanssa tai hae tukea digitaalisesti alla olevan linkin kautta.

Ota yhteys Brisiin

Brisin kautta alle 18-vuotiaat voivat puhua kuraattorin tai muiden nuorten kanssa.

Puhelinnumero: 116 111

Kotisivut: bris.se Linkki toiselle verkkosivustolle, joka on ruotsinkielinen. Linkki toiselle sivustolle.

Haluan tietää

Lue lisää sivustolta https://www.jagvillveta.se/ Linkki toiselle verkkosivustolle, joka on ruotsinkielinen. Linkki toiselle sivustolle. jos haluat tietää, mitä oikeuksia sinulla on.

Mikä on väkivaltaa?

Väkivaltaa on kaikki toiminta, joka pelottaa, vahingoittaa, satuttaa tai loukkaa muita ihmisiä ja jolla yritetään tämän kautta vaikuttaa muihin ihmisiin tai hallita heitä.

Väkivaltaa esiintyy kaikissa yhteiskuntaryhmissä ja ikäluokissa. Ei voida sanoa, että väkivalta koskee vain tietyntyyppisiä ihmisiä tai ihmissuhteita. Ruotsissa on rikos käyttää väkivaltaa kumppaniaan kohtaan.

Kun henkilö käyttää väkivaltaa parisuhdekumppaniaan kohtaan, hän tavoittelee valtaa ja kontrollia toisesta ihmisestä. On tavallista, että väkivallan tekijä yrittää hallita ja kontrolloida kumppaniaan, ennen kuin hän ryhtyy käyttämään fyysistä väkivaltaa. Väkivallalla on taipumus lisääntyä ja muuttua vakavammaksi ajan myötä, jos suhde jatkuu.

Lähisuhdeväkivallan määritelmä

Lähisuhdeväkivallalle on ominaista, että väkivallan uhrilla on läheinen suhde ja usein myös vahva tunneside väkivallan tekijään. Tämä vaikeuttaa vastustamista ja poislähtemistä. Väkivalta tapahtuu yleensä sisätiloissa uhrin omassa asunnossa. Sen vakavuus ja rajuus lisääntyvät yleensä sitä mukaa mitä kauemmin suhde kestää.

Lähisuhdeväkivallan käsite kattaa kaiken väkivallan, joka tapahtuu keskenään läheisessä suhteessa olevien ihmisten kesken. Se käsittää sekä heterosuhteet että samaa sukupuolta olevien suhteet, sisarussuhteet ja muut perhe- ja sukulaisuussuhteet.

Henkinen väkivalta

Henkinen väkivalta voi olla monia eri asioita ja vaikuttaa suuresti väkivallan kohteen hyvinvointiin. Jos sinuun kohdistuu usein kritisointia, kyseenalaistamista, loukkauksia tai alentuvaa kohtelua, voit tulla epävarmaksi itsestäsi ja omista ajatuksistasi ja sanoistasi. Voit jopa alkaa uskoa, että kumppanisi puheet ovat totta ja että olet syyllinen suhteessanne syntyviin konflikteihin tai riitoihin, ja/tai alkaa tehdä, mitä kumppanisi haluaa, välttääksesi riitoja, uhkauksia ja/tai väkivaltaa.

Henkistä väkivaltaa on myös esimerkiksi se, jos kumppanisi uhkaa riistää henkensä, jos lähdet suhteesta. Hän voi myös uhata vahingoittavansa itseään, muita läheisiäsi tai lemmikkieläimiäsi.

Eräs henkisen väkivallan muoto on lisäksi se, että sinua estetään lohduttamasta lasta tai hakemasta hoitoa itsellesi tai lapsille.
Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi se, että kumppani tekee yhden tai useamman seuraavista asioista:

  • sanoo tai tekee loukkaavia asioita sinulle
  • syyttää sinua asioista, joita et ole tehnyt
  • saa sinut uskomaan, että se olet yleensä sinä, joka tunnet, ajattelet tai teet väärin suhteessa
  • on ennalta arvaamaton, se mikä oli eilen oikein, on tänään väärin, kaikki mitä teet, on väärin
  • kontrolloi ja ilmoittaa mielipiteensä siitä, mitä kirjoitat sosiaalisessa mediassa tai tekstiviesteissä
  • kontrolloi sinua ja vaikeuttaa yhteydenpitoasi ystäviin ja perheeseen
  • uhkailee vahingoittavansa sinua tai sinulle tärkeää henkilöä tai eläintä
  • aiheuttaa sinussa pelkoa uhkaavilla eleillä tai kommenteilla
  • vaikeuttaa tahallaan arkeasi, esimerkiksi piilottamalla tarvitsemiasi esineitä
  • rikkoo huonekaluja tai esineitä, joista pidät
  • pitää hauskaa kustannuksellasi tai pilkkaa tai ivaa sinua
  • kontrolloi kodin taloutta.

Fyysinen väkivalta

Fyysinen väkivalta voi olla esimerkiksi hiuksista vetämistä, korvatillikoita, tönäisyjä, lyömistä, potkimista, kuristamista, tukehduttamisyrityksiä tai erilaisten aseiden käyttöä. Fyysisen väkivallan tekijä päättää usein tietoisesti kohdistaa aggressiot kehon tiettyihin osiin, jotta ulkopuoliset eivät havaitse mustelmia ja muita vammoja. Väkivalta voi myös aiheuttaa vammoja, joita ei voi piilottaa, kuten murtumia, silmävammoja, naarmuja, mustelmia ja haavoja näkyvillä oleviin kehon osiin. Fyysinen väkivalta voi tapahtua toistuvasti tai olla läsnä ainoastaan uhkana.

Fyysistä väkivaltaa voi tehdä monella tavalla. Sitä voi olla esimerkiksi se, että kumppanisi tekee yhden tai useamman seuraavista asioista:

  • nipistää tai ravistaa sinua tai pitää sinusta kiinni
  • repii sinua hiuksista
  • raahaa tai tönäisee sinua
  • heittää päällesi jotain
  • ottaa sinusta kuristusotteen
  • lyö tai potkaisee sinua
  • hakkaa päätäsi jotain vasten
  • ei anna sinun nukkua.

Seksuaalinen väkivalta

Seksuaalinen väkivalta tarkoittaa kaikkea seksuaalista kanssakäymistä, joka tapahtuu vastoin toisen tahtoa, eli se voi olla kaikkea seksin kärttämisestä aina raiskaukseen. Se voi olla sitä, että sinut pakotetaan tekemään nöyryyttäviä seksuaalisia tekoja, joihin et halua osallistua. Kyse voi olla myös fyysisestä väkivallasta, joka kohdistuu rintoihisi tai sukupuolielimiisi.
Seksuaalinen väkivalta voi olla sekä henkistä että fyysistä. Seksuaalista väkivaltaa on esimerkiksi se, että kumppanisi tekee yhden tai useamman seuraavista asioista:

  • harrastaa seksiä kanssasi, vaikka et halua sitä
  • esittää sinulle seksuaalisia kommentteja
  • koskettaa sinua seksuaalisesti vastoin tahtoasi
  • kärttää sinulta seksiä tai pakottaa sinut tekemään erilaisia seksuaalisia tekoja
  • pakottaa sinut katsomaan pornoa, vaikka et halua sitä
  • pakottaa sinut harrastamaan seksiä useiden osapuolten kanssa
  • saa sinut tuntemaan, että et voi kieltäytyä seksistä. Seksuaalisen väkivallan kohde voi kokea, että seksistä kieltäytymisen hinta nousee liian suureksi.

Ruotsissa on voimassa laki (samtyckeslag), jonka mukaan seksin on oltava vapaaehtoista ja jollei se ei ole vapaaehtoista, se on laitonta. Eli jos et ole aktiivisesti antanut suostumustasi seksiin, se tarkoittaa seksistä kieltäytymistä, ja kyseessä on rikos, jos kieltäytymistäsi ei kunnioiteta.

Aineellinen väkivalta

Aineellinen väkivalta voi olla esimerkiksi sitä, että väkivallan tekijä tuhoaa perheen yhteisiä tavaroita, kumppanin henkilökohtaista omaisuutta tai lasten leluja. Uhkaillakseen, loukatakseen ja satuttaakseen väkivallan tekijä voi erityisesti valita esineitä, jotka merkitsevät paljon kumppanille tai lapsille. Kohteena voivat olla myös esineet, joita kumppani tarvitsee arkensa pyörittämiseen.

Taloudellinen väkivalta

Taloudellinen väkivalta voi tarkoittaa sitä, että väkivallan tekijä kontrolloi perheen taloutta ja kumppanin rahoja niin, että kumppanin täytyy pyytää rahaa jokaista ostosta varten. Taloudellista väkivaltaa on myös päinvastainen suhde, jossa kumppanin on maksettava kaikki kotitalouden menot, kun taas toinen osapuoli käyttää rahansa omiin huvituksiin ja sijoituksiin.

Toimintarajoitteisiin henkilöihin kohdistuva väkivalta

Myös henkilöt, jotka ovat riippuvaisia muiden antamasta hoidosta ja hoivasta arkipäivästä selviytymiseksi, voivat joutua laiminlyönnin tai kaltoinkohtelun kohteeksi. Kyse voi olla tällöin esimerkiksi siitä, että henkilölle ei anneta oikeaa lääkitystä tai riittävästi ravitsevaa ruokaa.
Tällaisia väkivallan muotoja ovat myös tilanteet, joissa toinen osapuoli pakottaa tai uhkaa toista, sulkee toisen kotiinsa tai oleskelee toisen kotona ilman lupaa.

Hjälp oss förbättra webbplatsen!

Om du inte hittar informationen du sökte efter, klicka på nej-knappen nedan och skicka oss ett meddelande om vad som saknas.

Senast uppdaterad: