Ietniegïele maadthskuvlesne

Skïellehte tjïelte ietniegïelelïerehtimmiem faala jaepiekuvsjine 1-9. Lïerehtimmie lea ietniegïelen kuvsjesoejkesjen mietie sveerjen skuvlen learoesoejkesjisnie, LGR 22, dov maana tjuara våaromen gïelemaahtoem utnedh dannasinie learohke tjuara sov ietniegïelem haalvedh jis reaktam edtja utnedh lïerehtimmesne meatan årrodh. Våaromen gïelemaahtoe lea dov maana tjuara ïedtjeles lïerehtimmesne meatan årrodh, aelhkies njaalmeldh bïhkedimmieh guarkedh jïh maahta aarkebiejjien aamhtesi bïjre soptsestalledh.

Maanah nasjonaale unnebelåhkoedåehkine gïeh sijhtieh såevmiengïelem, jiddischem, meänkieliem, romani chibem jallh saemiengïelem lohkedh utnieh vijredamme reaktam ietniegïelelïerehtæmman. Dah gååvnesieh göökte learoesoejkesjh dejtie gïelide:

• Ietniegïele voestes gïeline mij kreava learohke sov ietniegïelem soptsestidh
• Ietniegïele mubpiegïeline gusnie eah naan krïevemh åvtemaahtose, lohkh vielie daesnie/svaalhtese

Dïhte jïjtjevyljehke ietniegïelelïerehtimmine aelkedh, mohte jis maana dejnie lohkeminie aalkeme dellie dïhte obligatorijen goske lïerehtimmie galhkoe vuj veeljie orrijidh.

Reakta ietniegïelelïerehtæmman skuvlelaaken jïh skuvlenjoelkedassen mietie

Learohke maahtah ietniegïelelïerehtimmiem jis:

• Akte vuj gåabpatjahkh åelieh jeatjah gïelem ietniegïeline utnieh enn sveerjengïeleste
• Learohke maadthmaahtoem åtna daennie gïelesne
• learohke gïelem soptseste gåetesne fïerhten biejjien *
• unnemes vïjhte learohkh sijhtieh lïerehtimmiem daennie gïelesne tjïeltesne
• sjyöhtehke lohkehtæjja daennie gïelesne gååvnese

* Eah adoptijvemaanah tjuerieh ietniegïelem utnedh goh fïerhten biejjien gïeline gåetesne. Maana daarpesje læjhkan maadthmaahtoem gïelesne.

Lïerehtimmien aajkoe lea learoehkasse nuepiem vedtedh gïelemaahtoem evtiedidh jïh maahtoem gïelen bïjre. Ietniegïele vihkeles maanaj gïele, identiteete-, persovnevoete- jïh åssjaldahke-evtiedimmien åvteste. Buerie evtiedamme ietniegïele hijven tsiehkieh vadta sveerjengïelem, mubpieh gïelh jïh aamhtesh lïeredh.

Lïerehtimmie skuvlebiejjesne jis gåarede dam soejkesjasse soejkesjidh, skuvlebiejjien mænngan vuj goh gïeleveeljeminie. Lïerehtimmien aajkoe lea learohken gïelemaahtoem evtiedidh, maahtoem skreejredh dan kulturellen våaromen bïjre jïh guektiengïelevoeten bïjre.

Ietniegïele lea jïjtjevyljehke veeljeme maam åelieh tjuerieh ohtsedidh tjïelten e-dïenesje baaktoe. Fïerhte learohke lïerehtimmiem åådtje 40 – 60 minuhth våhkosne. Lïerehtimmiedåehkine learohkh ovmessie klaassijste jïh mahte seamma båeries. Gïelemaahtoe dåehkine maahta jeerehte årrodh.

Buerie båeteme dov ohtseminie!

Ietniegïelelïerehtimmie nasjonaale unnebelåhkojne

Skïellehte tjïelte ietniegïelelïerehtimmiem nasjonaale unnebelåhkoegïeline faala, såevmiengïele, jiddish, meänkielie, romani chib jïh saemiengïele maadthskuvlesne jaepiekuvsjh 1-9. Lïerehtimmien aajkoe lea learohken gïelemaahtoem evtiedidh, maahtoem skreejredh kulturellen våaromen jïh guektiengïelevoeten bïjre.

Learohkh naan dejnie nasjonaale unnebelåhkojne reaktam utnieh ietniegïelelïerehtæmman unnebelåhkoegïelesne, seamma mah åvtemaahtoem gïelesne utnieh.

Unnebelåhkoegïelh maadthskuvlesne maahta lohkedh göökte baalkaj mietie

• Baalka 1: Learohkh gïeh gïelen maadthmaahtoem utnieh, v.g. dah gïelem soptsestieh gåetesne fïerhten biejjien.
• Baalka 2: Learohkh gïeh eah gïelem soptsesth jïh aelkieh dam lïeredh

Learohkh gïeh åvtemaahtoem utnieh jïh dah gïeh eah dam utnieh ovmessie kuvsjesoejkesji mietie luhkieh jïh ovmessie ulmieh lïerehtæmman utnieh kuvsjesoejkesjinie. Ietniegïelelïerehtimmie lea maadthskuvlen learoesoejkesjen mietie (LGR 22).

Learohke nasjonaale unnebelåhkosne romer jïh ålkoelaanteste båata åådtje ietniegïelelïerehtimmiem göökte gïeline jïh sjïere sjïekh gååvnesieh.

Ietniegïele lea jïjtjevyljehke veeljeme maam åelieh tjuerieh ohtsedidh tjïelten e-dïenesje baaktoe. Fïerhte learohke lïerehtimmiem åådtje 40 – 60 minuhth våhkosne. Dïhte jïjtjevyljehke ietniegïelelïerehtimmine aelkedh, mohte jis maana dejnie lohkeminie aalkeme dellie dïhte obligatorijen goske lïerehtimmie galhkoe vuj veeljie orrijidh.

Lïerehtimmie skuvlebiejjesne jis gåarede dam soejkesjasse soejkesjidh, skuvlebiejjien mænngan vuj goh gïeleveeljeminie. Lïerehtimmiedåehkine maehtieh learohkh ovmessie klaassijste jïh mahte seamma båeries årrodh. Gïelemaahtoe dåehkine maahta jeerehts. Fïerhte learohke åådtje ajve ietniegïelelïerehtimmiem aktene gïeline. Learohke nasjonaale unnebelåhkosne romer jïh ålkoelaanteste båata åådtje ietniegïelelïerehtimmiem göökte gïeline jïh sjïere sjïekh gååvnesieh.

Buerie båeteme dov ohtseminie!

Ietniegïele aarhskuvleklaassesne

Aarhskuvleklaasse edtja meatan årrodh guktie learohkh mubpie ietniegïeline enn sveerjengïeleste nuepiem åadtjoeh dovne sveerjengïelem jïh dej ietniegïelh evtiedidh. Lïerehtimmien tjïrrh jïh dej aarkebiejjien darjoeminie edtja aarhskuvleklaasse learoehkidie nuepiem vedtedh dovne sveerjengïelem jïh dej ietniegïelide nuhtjedh. Jaepiekuvsje 1:ste nuepiem gååvnese ietniegïelelïerehtimmiem ohtsedidh.

Laaken mietie nasjonaale unnebelåhkoej jïh unnebelåhkoegïeli bïjre edtja maanah jïh noerh unnebelåhkojne judarh, romerh, saemieh, sveerjesåevmieladtjh jïh torneladtjh sjïere skreejredh dej evtiedimmesne kulturelle identiteetesne jïh dej nasjonaale unnebelåhkoegïelesne. Dennie vuekesne edtja skuvle meatan årrodh unnebelåhkoej gïelh jïh kultuvrh vaarjelidh jïh skreejredh.

Learoehkidie edtja gellie nuepieh vedtedh gaajhkh dej gïelh nuhtjedh fïerhten biejjien jïh dejtie skreejredh dovne dej unnebelåhkoegïelem jïh sveerjengïelem nuhtjedh skuvlen darjoeminie. Skuvle maahta viehkine stååkedimmieh, laavlomh jïh soptsesh learohken unnebelåhkoegïelesne meatan årrodh learohken gïeleevtiedæmman jïh evtiedæmman dej kulturelle identiteetine.