Eatnigiella ovdaskuvllas
Skillehte gielda fállá eatnigieloahpahusa luohkás 1-9. Oahpahus čuvvo gurseplána eatnigielaide ruoŧa skuvlla oahppoplánas, LGR 11, du mánás ferte leat vuđolaš máhtut gielas go oahppi galgá máhttit iežas eatnigiela jus galgá leat riekti searvat oahpus. Vuđolaš máhtuiguin oaivvilduvvo ahte du mánná ferte doaimmalaččat máhttit čuovvut oahpahusa, ipmirdit álkes njálmmálaš bagadallamiid ja oassálastit ságastallamiin árgabeaivvi áššiid birra.
Mánná guhte gullo našuvnnalaš unnitloguide ja háliida lohkat suomagiela, jiddiš, meänkieli, romani chib dahje sámigiela lea viiddiduvvon riekti eatnigieloahpahussii. Gávdnojit guokte gurseplána daid gielaide:
- Eatnigiella vuosttaš giellan mii gáibida ahte oahppi ságasta iežas eatnigiela
- Eatnigiella nubbin giellan gos eai leat gáibádusat ovdamáhtus
Lea eaktodáhtolaš álggahit eatnigieloahpahusa, muhto go mánná lea álggahan oahpahusa de lea geatnegahtton searvat gitta oahpahus loahpahuvvo dahje gitta vállje dadjat eret iežas saji.
Riekti eatnigieloahpahussii skuvlalága ja skuvlanjuolggadusa jelgii
Okta oahppi sáhttá oažžut eatnigieloahpahusa jus:
- Okta dahje goappáš váhnemiin lea iežá giella go ruoŧagiella eatnigiellan
- Oahppis leat vuđolaš máhtut áigeguovdilis gielas
- Oahppi geavaha giela beaivválaččat ruovttus*
- Unnimus vihtta oahppi gielddas háliidit oahpahusa gielas
- Heivvolaš oahpaheaddji gávdno áigeguovdilis gielas
*Adoptiivamánná lea spiehkastat gáibádusas ahte eatnigiella galgá leahkit beaivválaš gulahallangiella ruovttus. Mánná dárbbaha goitge vuđolaš máhtuid gielas.
Áigumuš oahpahusain lea addit oahppái vejolašvuođa ovddidit máhtuid iežas gielas ja giela birra. Eatnigielas lea stuorra mearkkašupmi máná giella, identitehta-, persovnnalaš- ja jurddašanovdáneapmái. Bures ovdánan eatnigiella addá buriid eavttuid oahppat ruoŧagiela, iežá gielaid ja iežá ávdnasiid.
Oahpahus lea skuvlabeaivvi áiggi jus lea vejolaš plánet šemá, maŋŋil skuvlabeaivvi dahje giellaválljemin. Áigumuš oahpahusain lea ovdánahttit oahppi giellamáhtuid, ovddidit máhtu kultuvrralaš duogáža ja guovttegielalašvuođa birra.
Eatnigiella lea eaktodáhtolaš válga man fuolaheaddjit fertejit ohcat gieldda e-bálvalusa bokte (e-tjänst, länk). Juohke oahppi ožžo oahpahusa 40-60 minuvtta vahkkui. Oahpahusjoavkkuin sáhttet leat oahppit sierra luohkáin ja lagas agiin. Giellamáhtut joavkkuin sáhttá rievdat.
Buresboahtin du ohcamušain!
Eatnigieloahpahus našuvnnalaš unnitlogugillii
Skillehte gielda fállá eatnigieloahpahusa našuvnnalaš eatnigielaide suomagillii, jiddiš, meänkieli, romani chib ja sámigillii vuođđoskuvllas luohkás 1-9. Áigumuš oahpahusain lea ovdánahttit oahppi giellamáhtuid, ovddidit máhtu kultuvrralaš duogáža ja máŋggagielalašvuođa birra.
Oahppit geat gullojit soames našuvnnalaš unnitloguide lea riekti eatnigieloahpahussii unnitlogugielas, beroškeahttá ovdamáhtuin gielas.
Unnitlogugiella vuođđoskuvllas sáhttá lohkat guokte sierra luottain
- Luodda 1: Oahppis geas lea vuđolaš máhtut gielas, omd. ahte lea oahppi beaivválaš giella ruovttus
- Luodda 2: Oahppi guhte lea easkaálgi ja ii ságas giela
Ohppiin geain leat dahje eai leat ovdamáhtut gielas lohket sierra gurseplánaid mielde ja leat gurseplánain leat sierra ulbmilat. Eatnigieloahpahus čuvvo oahppoplána vuođđoskuvlii (LGR 22).
Oahppi guhte gullo našuvnnalaš unnitlohkui romaide ja boahtá olgoriikkas ožžo addot eatnigieloahpahusa guovtti gillii jus leat erenoamáš sivat dasa.
Eatnigiella lea eaktodáhtolaš válga man fuolaheaddjit fertejit ohcat gieldda e-bálvalusa bokte. Juohke oahppi ožžo oahpahusa 40 gitta 60 minuvtta vahkkui. Go mánná lea álggahan oahpahusa de lea geatnegahtton searvat gitta oahpahus lohppii dahje gitta vállje dadjat eret iežas saji.
Eatnigieloahpahus lea skuvlabeaivvi áiggi jus lea vejolaš plánet šema, maŋŋil skuvlabeaivvi dahje giellaválljemin. Oahpahusjoavkkuin sáhttet leat oahppit sierra luohkáin ja lagas agiin. Giellamáhtut joavkkuin sáhttá rievdat. Eatnigieloahpahus ii oačču leahkit eanet go okta giella oahppái. Mii guoská romska ohppiid geat bohtet ologriikkas spiehkastagat sáhttet dahkkot jus leat erenoamáš ákkat.
Buresboahtin du ohcamušain!
Eatnigiella ovdaskuvlaluohkás
Ovdaskuvlaluohkká galgá searvat
Ovdaskuvlaluohkká galgá searvat nu ahte oahppit geain lea iežá eatnigiella go ruoŧagiella ožžot vejolašvuođa ovddidit sihke ruoŧagiela ja iežas eatnigiela. Oahpahusa ja beaivválaš doaimmaid bokte ovdaskuvlaluohkká galgá addit ohppiide vejolašvuođa ohcat eatnigieloahpahusa.
Förskoleklassen ska medverka till att elever som har ett annat modersmål än svenska får möjlighet att utveckla båda det svenska språket och sitt modersmål. Genom undervisningen och de vardagliga aktiviteterna ska förskoleklassen ge eleverna möjlighet att använda både svenska och sitt modersmål. Från årskurs 1 finns det möjlighet att ansöka om modersmålsundervisning.
Lága našuvnnalaš unnitloguid ja unnitlogugielaid jelgii de mánát geat gullojit unnitloguide judalaččaide, romaide, sámiide, ruoŧasuopmelaččaide ja durdnosleagilaččat erenoamážit ovddidit iežas ovdáneamis kultuvrralaš identitehtas ja iežas našuvnnalaš unnitlogugielas. Dan láhkai ovdaskuvllat galget leat oassin suddjet ja ovddidit daid našuvnnalaš unnitloguid gielaid ja kultuvrraid.
Oahppit galget oažžut ollu vejolašvuođaid geavahit visot iežas gielaid beaivválaččat ja movttiidahttot geavahit sihke unnitlogugiela ja ruoŧagiela skuvlla doaimmain. Skuvla galgá stohkosiid, lávlumiid ja máidnasiid bokte oahppi eatnigillii searvat oahppi giellaovdáeapmái ja ovdáneamis kultuvrralaš identitehtas.