Leäh güst dådna Sverjen vïjtta rïjkaladtje unniebelåhkkuoj bielieste?

Majddie hålah suomangiäluv, yiddishgiäluv, meänkieluv, romanigiäluv jallá sámiengiäluv? Die riäktuv adnáh fåbmadahkkij jah ålbmagis dåjmijgüjme guvlatallat, lágan mehte rïjkan unniebelåhkuoj jah unniebelåhkuogiälij bïjrra. Giällalága ájáj duv riäktijde giähtadallá giäluvt uvdiedit jah rávkalvassijde ålbmagis dåjmijde biäjjá gelggh rïjkan unniebelåhkkuogiälijde gähttet.

Rïjkan unniebelåhkkuogiälah leäh siärralágátje suöjjie lágavuađuotiemiesne. Akttasadtjat suomangiällije, meänkielije, romanigiällije jah sámiengiällije ahttie stáhtan, kommuvnij jah rïjkkadajvij ålbmagis dåjmah siärralágátje vásstádassuv edneh suejjet jah uvdiedit giälijde. Dán láhkáje leä gájkka Sverjesne jah nåvváj Syöldaten kommuvnasne.

Syöldaten kommuvdna galggá dan dehte:

• uvdiedit duv máhttielisvuodijde unniebelåhkkuone bïssuotit jah uvdiedit giäluvt jah jïjtjat kultuvruv Sverjesne.
• uvdiedit mánáj máhtielisvuodijde jïjtjijse kultuvran identitiähtuv uvdiedit jah jïjtjijse unniebelåhkuon giäluv.
• düdnje dájđietit maggár riäktah duvsnie leäh.
• düdnje unniebelåhkkuone máhttielisvuodijde vaddiet bájdniemefåbmije jïjtjat vyjjarij guohtáje.

Gühtte leä åhppije jah vïjtta rïjkaladtje unniebelåhkkuojde guvllije riäktuv adná iedniengiällaåhpatassije jïjtjase unniebelåhkkuogiälasne. Iedniengiällaåhpatis leäh guektte tïjmah vahkkuosne. Duvsnie leä áj máhttielisvuohta jïjtjat unniebelåhkkuogiäluv luhkkat uᵭᵭaájggásadtje giällane.

Syöldaten kommuvdna sámien tjudtjatusdåhvije guvllije

Syöldaten kommuvdna uᵭᵭajábien 1.b. 2024 rájieste sámien tjudtjatusdáhvuone gåvdnije. Dállie álggiemebargguo dan bïjrra gåpttjá. Dássnie máhtáh jiänabuv sámien tjudtjatusdáhvuon bïjrra luhkkat.

Dálvien guohtuomelándda

Dálvviek Syöldaten kommuvdna guohtuomelándasne urra. Dássnie åjbmadh luhkkat máb guohtuomelánddane buakttá.

Dálvviek Syöldate leä guohtuomelándda

Dálvviek Syöldate leä guohtuomelándda jah butsh mähtth duv báldasne urruot, gåbbátjahkkh miehtsiesne jah iädnamisne, nåvváj giäjnuoj naldnie. Dan dehte leä huv buorake vihtties ussjuolmassijde tjuovvuot.

Syöldate Sábmáje guvllije jah álgguodållatje äjgijste butsh leäh dálvviek suoknuon sïjsa tjåhkanamme. Båtsuojsujttuo dássnie gålgguománuon 1 biejvieste gïdd vuortjismánuon 30 beäjvváje fiärtan jábien gåvdnije. Syöldaten komuvnasne iädna tjieldieh sïjjan guohtuomelándijde edneh.

Man iädna butsh leäh Sverjesne målsuoduvvá valla lahkka 225 000 jah 280 000 gaskasne dálvvieiäluojne gåvdnijeäh. Guohtuomejáhpie målsuoduvvá jah uvmassieláhkáje vujdnije gåssie båtsuoj, dálkkie jah jáhpieájgieh dårjuoteäh jah vyjjarijde mierriedeäh. Dan dehte båtsuojiälátis dárbahe vijᵭies guohtuomeiädnamijde. Guohtuomereäktta fámuov adná vargga lahkkiev Sverjen dáhvuoste, man tjaᵭᵭa leäh siärralágátje lágah mah båtsuojiälátassije guvllijeäh.

Butsh leäh árgieh hemsij uvdste, dan dehte leä ájdnast båtsuojiälátisláguv tjuovvuot. Jüs leäh butsijde lahkkanamme leä buerijmust dåjssa ráhviene urruot yöllas butsijde baldieh. Die mujttiet galgh siädduone urruot vuörddiet dassás guh båtsuoj vaj butsh leäh vássáme.

Siärra várruogisvuohta giäjnuoj mehte

Gåssie dálvviek bïjluv vuojáh jah vuojnáh tjähpes tseggeduvvame rásskievuossijde giäjnuoj mehte, tjuovvarh tjábbást vuöjjiet jah huv guhttsiet. Rásskievuossh vuösieteäh dådna leäh guohtuomelándasne jah butsh lahkkasláhkáje urrah. Butsh miälan mehte uhttsh giäjnuojde vaj gehpesubba mannat jah áj viägasáltiev njåluotjit jallá asfaltasne bïktátallat gåssie gïjᵭᵭadálvien beäjvvie jïjttá. Jüs butsh leäh giäjnuosne allieh galgh tüvttet jallá jiätjáláhkáje butsijde balddiet, ájnat suojman vássiet. Návtie leä áj jüs skuhtaruv vuojáh jah butsh leäh skuhtarerihđđiesne.

Jüs gelggh butsuv fiävruojne läŧkket leä sammáláhkáje guh návddievahháge jah dujna leä veälgguogisvuohta 112 riŋgget jah dan bïjrra almuotit. Die galgh nåvváj sijjiev vihttet gussnie vahháge leä sjaddame. Vïhttáne mähtth vïjjatisbiehkiev jallá plásstapuvsuv adniet. Almuotemevánage bahkkadassuv ánssiete.

Båtsuojiälátis lágaste

93 §: Gåssie butsh leäh guohtuomelándasne gussnie leä båtsuojsujttuoluhppie, die biägŋa dajvasne tjadnasine jallá dahppasine urras juhkka ij leäh båtsuojsujtuon fáruosne, jüs ij liänatjudtjatassan luhppiev leäh udtjame.

94 §: Sáhkuojde giässá juhkka miälaneäkttuone jallá slïntsuosvuodaste ”balddá jallá jiätjáláhkáje dajvan stuövies butsijde urbmaste gussnie båtsuojsujttuoluhppie leä,” ulgguourruojine butsijde dajvaste vuöjiete gussnie båtsuojsujttuoluhppie leä jallá butsijde tsaggá dadnie dajvasne guohtuomiste.